Ron Carter
Ron Carter | |
---|---|
Carter esiintymässä 25. toukokuuta 1980 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. toukokuuta 1937 Ferndale, Michigan, Yhdysvallat |
Muusikko | |
Aktiivisena | 1960– |
Tyylilajit | hard bop, orchestral jazz, mainstream jazz, third stream, post-bop |
Soittimet | kontrabasso, sello |
Yhtyeet | Miles Davis, Johnny Frigo |
Levy-yhtiöt | Blue Note, CTI, Embryo, Milestone, Prestige, Sunnyside |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Ron Carter (s. 4. toukokuuta 1937 Ferndale, Michigan) on yhdysvaltalainen jazzbasisti. Carter on yksi eniten levyttäneistä basisteista jazzin historiassa yli 2 500 levyllään.
Carter tuli yleisön tietoisuuteen soittaessaan kuuluisassa Miles Davisin 1960-luvun kvintetissä, jossa soittivat myös Herbie Hancock, Wayne Shorter ja Tony Williams. Hän esiintyi monissa Hancockin ja Shorterin sooloprojekteissa. Hän on esiintynyt ja levyttänyt muun muassa Antônio Carlos Jobimin, Eric Dolphyn, McCoy Tynerin, Stanley Turrentinen, Freddie Hubbardin, Stan Getzin, Coleman Hawkinsin, Joe Hendersonin, Horace Silverin, Kenny Burrellin ja Milt Jacksonin kanssa ja on julkaissut yli 20 levyä yhtyeen johtajana.
Carter on valmistunut maineekkaasta Eastman School of Music -koulusta.
Carter toimii musiikkiosaston emeritusprofessorina City College of New Yorkissa opetettuaan siellä kahdeksantoista vuotta, ja vuonna 2004 hän sai kunniatohtorin arvon tunnetusta Berklee College of Musicista.
Tärkeitä levytyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eric Dolphy: Out There (1960)
- Wes Montgomery: So Much Guitar (1961)
- Miles Davis: Quiet Nights (1962)
- Miles Davis: Miles Smiles (1966)
- Miles Davis: Miles In the Sky (1968)
- McCoy Tyner: Extensions (1970)
- Quincy Jones: Gula Matari (1970)
- Freddie Hubbard: Red Clay (1970)
- Donald Byrd: Electric Byrd (1970)
- Roberta Flack: Quiet Fire (1971)
- Vierailijana myös muun muassa albumeilla
- Janis Ian: Night Rains (1979)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|