Rikhard Lumberg
Rikhard ”Riku” Lumberg (s. 1977) on suomalainen entinen nyrkkeilijä. Lappeenrantalaista Lauritsalan Terästä edustanut Lumberg saavutti urallaan neljä SM-kultaa 67 kg:n sarjassa vuosien 1997 ja 2002 välillä.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen Suomen mestaruutensa Lumberg voitti vuonna 1997, jolloin hän kukisti loppuottelussa Amin Asikaisen. Lumberg ja Asikainen olivat vastakkain SM-finaaleissa myös 1999 ja 2000, joista Lumberg oli parempi jälkimmäisessä.[1] Hän edusti Suomea EM-kilpailuissa vuosina 2000 ja 2002. Vuonna 2000 Lumberg sijoittui viidenneksi häviten toisen kierroksen ottelunsa lopulta mestaruuden voittaneelle Turkin Bülent Ulusoylle.[2] Kaksi vuotta myöhemmin Lumberg hävisi jo ensimmäisen ottelunsa.[3] Vuoden 2001 MM-kisoista hän joutui jäämään pois käsivamman takia.[4] Vuoden 2002 EM-kilpailuihin uransa lopettanut Lumberg muistetaan myös viimeisenä suomalaisnyrkkeilijänä, joka voitti vuonna 2011 ammattilaisuransa lopettaneen Amin Asikaisen.[5]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilu-uransa jälkeen Lumberg on toiminut muun muassa poliisina. Hän valmistui poliisiammattikorkeakoulusta vuonna 2005 ensimmäisenä romanitaustaisena henkilönä.[6] Lumberg on työskennellyt muun muassa asiantuntijana Ihmisoikeusliitossa.[7]
Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- SM-kultaa (67kg): 1997, 2000, 2001, 2002
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ SM-mitalistit (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Nyrkkeilyliitto. Viitattu 27.7.2014.
- ↑ 33.European Championships - Tampere, Finland - May 13-21 2000 Amateur Boxing Results. Viitattu 27.7.2014.
- ↑ 34.European Championships - Perm, Russia - July 12-21 2002 Amateur Boxing Results. Viitattu 27.7.2014.
- ↑ Tolppola ja Lumberg sivussa MM-kisoista 31.5.2001. MTV3. Arkistoitu 10.11.2013. Viitattu 27.7.2014.
- ↑ Aminin viimeinen kaataja ei ole kateellinen 21.1.2007. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 18.10.2015. Viitattu 27.7.2014.
- ↑ Paavilainen, Kaisa: "Kunnon koulutus on keino pärjätä elämässä" Poliisilehti 3/2006. Viitattu 27.7.2014.
- ↑ Yhteystiedot Ihmisoikeusliitto. Viitattu 27.7.2014.