Reunustäplämittari
| Reunustäplämittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lovimittarit Ennominae |
| Suku: | Lomaspilis |
| Laji: | marginata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lomaspilis marginata |
|
| Synonyymit | |
|
Abraxas marginata |
|
| Katso myös | |
Reunustäplämittari (Lomaspilis marginata) on mittareihin kuuluva, erittäin yleinen selväkuvioinen perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pienehkö, näennäisen mustavalkoinen ja helposti tunnistettava perhoslaji. Siivet ovat pohjaväriltään valkoiset ja niiden keski- ja ulko-osissa on laajoja, syvän tummanruskeita laikkuja. Perhosyksilöiden siipikuviointi vaihtelee poikkeuksellisen paljon, mutta keskeisinä lajituntomerkkeinä etusiiven tyviosan tumma täplä on venynyt siiven suunnassa ja siiven keskiosan etureunasta siiven keskelle ulottuva laikku on muodoltaan epäsymmetrinen. Joskus siiven keskiosan tumma väri muodostaa koko siiven poikki ulottuvan vyön. Takasiivet ovat ulkosyrjästään tummanruskeat ja niiden poikki kulkee vyö vaihtelevankokoisia laikkuja. Siipiväli on 22–28 mm.[1][2][3]
Satunnaisesti tavataan lähes kokonaan tummanruskeita tai miltei valkoisia, vain siipien etureunasta kuviollisia yksilöitä.[3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleinen ja laajalle levinnyt laji, joka elää Portugalista ja Britteinsaarilta Japaniin.[3] Suomessa reunustäplämittaria esiintyy hyvin yleisenä suurimmassa osassa maata ja se puuttuu vain Inarin Lapista ja Enontekiön tuntureilta. Perhoset ovat lennossa toukokuun lopulta heinäkuun lopulle, mutta toista sukupolvea voi tavata jopa syyskuulle asti.[4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reunustäplämittari suosii avoimia elinympäristöjä, kuten pensaikkoisia niittyjä, rantoja, metsänreunoja sekä puutarhoja. Laji lentää pääasiassa öisin ja tulee valolle, mutta lähtee häirittynä helposti lentoon päivälläkin. Päivisin perhoset lepäävät avoimesti kasvien lehdillä pyrkimättä piilottelemaan itseään. On arveltu, että perhosen väritys toisaalta rikkoo sen hahmon saalistajien silmissä ja saa sen muistuttamaan linnun ulostetta[5]. Kotelo on talvehtiva vaihe.[3]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää lehtipuilla, etenkin pajuilla (Salix), poppeleilla (Populus) ja koivuilla (Betula).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/l/lomaspilis_marginata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1887
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino. ISBN 951-9221-23-9
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Lomaspilis/marginata/Lomaspilis%20marginata.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen (toim.): Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto. Suomen Perhostutkijain Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6 s. 115
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Keskisuomalainen: reunustäplämittari (Arkistoitu – Internet Archive)