Siirry sisältöön

Reunakiveys

Wikipediasta
Reunakiveys Kutná Horassa.
Reunakiveys, viemärinkansi ja tulvavesiaukko.
Tampereen pisin rotvallikivi.

Reunakiveys (kansanomaisesti myös rotvallinreuna, kanttari) on yleensä graniitista tai betonista rakennettu matala koroke, joka erottaa kaupunkitilan eri toimintoja ja materiaaleja toisistaan. Tyypillisimmin se erottaa jalkakäytävän tai pyörätien ajoradasta[1]. Sitä voidaan käyttää myös erottamaan viheralue kulkutiestä, liikenteenjakajissa tai suojatiesaarekkeissa. Pyörätien ja risteävän kadun yhtymäkohdassa reunakiveys on usein upotettu. Reunakiveys voi olla osa pintavesiviemäröintiä, jolloin siinä on vedenpoistoa varten aukko.

Reunakiveys rakennetaan tyypillisesti vain taajamissa kulkeviin väyliin, sillä maanteillä ajorata rajoittuu yleensä korottamattomaan pientareeseen.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reunakiveys Wikimedia Commonsissa
  1. Velhonoja Pauli, Lehtonen Kari: Taajamapäällysteet ja reunatuet (PDF) Tielaitos. 22.12.1997. Tielaitos. ”Pintamateriaalin erolla tai kiviraidalla voidaan erottaa pyöräilijät jalankulki- joista, jos väylä on riittävän leveä, ja oleskelualueet kulkuväylistä.” Viitattu 19.10.2025.