Residencia de Estudiantes

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Residencia de Estudiantes

Residencia de Estudiantes (suom. ”opiskelijaresidenssi”) on yksi alkuperäisistä espanjalaisista kulttuurikeskuksista Madridissa, Espanjassa. 1900-luvun alusta sen puoleenväliin saakka se toimi merkittävänä kulttuurillisena ympäristönä, jonka tarkoituksensa oli rohkaista ja kehittää Espanjan lahjakkaimpia nuoria ajattelijoita, kirjailijoita ja taiteilijoita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Residencia de Estudiantes perustettiin vuonna 1910. Siitä tuli Espanjan ensimmäinen kulttuurillinen keskus, ja se säilyi samanlaisena Espanjan sisällissotaan eli vuoteen 1936 asti. Vuonna 1915 se kuitenkin siirrettiin nykyiselle paikalleen, kukkulalle nimeltä Colina de los Chopos. Residenssin johtaja Alberto Jiménez Fraud piti keskuksen luovan, älykkään ja edistyksellisen keskustelun kohtaamispaikkana. Se toimi myös paikallisten nuorten porttina Eurooppaan.

Residenssin varsinainen ajatus oli avustaa Madridin yliopiston opiskelijoita opinnoissaan luomalla mahdollisimman virikkeelliset elinolosuhteet. Asuntolassa painotettiin erityisesti tieteen ja taiteen väliseen vuoropuheluun, ulkomailta tulevaan avant garde -suuntaukseen ja Espanjan yleiseen modernisoitumiseen.

Residenssissä ovat opiskelleet, opettaneet ja asuneet lukuisat kulttuurillisesti merkittävät henkilöt. Jotkut asukkaista olivat tuolloisia espanjalaistaiteen johtohahmoja, kuten esimerkiksi runoilija Federico García Lorca, taiteilija Salvador Dalí, ohjaaja Luis Bunuel ja Nobelin voittanut tiedemies Severo Ochoa. Vakituisia vierailijoita olivat muun muassa myös Miguel de Unamuno, Manuel de Falla, Juan Ramón Jiménez, José Ortega y Gasset, Rafael Alberti, Dámaso Alonso ja Antonio Machado. Residenssi toimi myös Eurooppaan yltävänä keskustelutilana, jossa käytiin dialogia muun muassa uusista keksinnöistä ja teoksista. Tästä syystä sinne matkustivat keskustelemaan ja tekemään tutkimusta sellaiset henkilöt kuin Albert Einstein, Howard Carter, Marie Curie, Gilbert Keith Chesterton, Paul Valéry, Igor Stravinski, Herbert George Wells, Max Jacob, Le Corbusier, John Maynard Keynes, Alexander Calder, Walter Gropius ja Henri Bergson.