Rederstall-jäätiköityminen
| Sarja | Vaihe | Alivaihe | Kronozooni | Aika vuotta sitten |
|---|---|---|---|---|
| Holoseeni | Preboreaali | 10 640–11 560 | ||
| Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Jääkauden loppuvaihe | Nuorempi Dryas | 11 560–12 700 |
| Allerød | 12 700–13 350 | |||
| Vanhempi Dryas | 13 350–13 480 | |||
| Bølling | 13 480–13 730 | |||
| Vanhin Dryas | 13 780–13 860 | |||
| Meiendorf | 13 860–14 500 | |||
| Keski-Veiksel-kausi | ||||
| LGM | 18 000–28 000 | |||
| Denekamp | 28 000–32 000 | |||
| Hengelo | 36 900–38 700 | |||
| Moershoofd | ||||
| Glinde | 48 000–51 000 | |||
| Ebersdorf | ||||
| Oerel | 55 400–57 700 | |||
| Schalkholz | ||||
| Varhaisjääkausi | Odderade | ±74 000 | ||
| Rederstall | ||||
| Brørup | ||||
| Herning | -116 000 | |||
| Eem | 116 000–128 000 | |||
| Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä | ||||
Rederstall-jäätiköityminen 105 000/93 000–85 000 vuotta sitten oli viime jääkauden varhaisvaiheen toinen suuri jäätiköityminen, jolloin jäätikkö peitti Skandinavian ja koko Lapin.[1] Keski- ja Etelä-Suomi olivat luultavasti jäättömiä, tosin jäätikön on ajateltu levinneen Pohjanmaalle asti ja jään reunan kulkenee jostain Porin seuduilta. [2]. Tundran eteläraja kulki Pohjois-Saksan pohjoisrajan, Puolan itämeren rannikon ja Etelä-Liettuan läpi. Skandinaviassa ei kasvanut metsiä missään. Laajoilla alueilla Keski-Euroopan pohjoisosissa kasvoi koivumetsiä.[3].
Alankomaissa oli heinäkuun keskilämpötila 8 °C[4] ja tammikuun keskilämpötila -16 astetta. Suomessa oli jäättömillä alueilla tundraa, ja Etelä-Suomen vuoden keskilämpötila noin -6 C°[5].
Pohjois-Saksassa oli kylmää aroa eli polaariaavikkoa.[6] Nämä ovat lämpimähkön tundran lämpötiloja. Jää lienee ollut laajimmillaan 95 000 vuotta sitten. Jään raja saattoi kulkea Ruotsissa linjaa Vänernin eteläpuoli-Norrköping, Ahvenanmaan eteläpuolelta ja Suomessa hieman Turusta luoteeseen Jyväskylä-Kuopio -linjaa Venäjälle Vienanmeren eteläosaan. Pohjois-Siperian yllä oli jäätikkö neliössä Huippuvuoret- Sevarnaja Zemlja- Keski-Siperian ylänkö-Pohjois-Ural. Muurmanskin ja Arkangelin seudun rannikot olivat tämän valtavan jääkuvun alla. Länsi-Siperian alanko oli veden alla, samoin mm Vienanjoen ympärillä olevat alavat alueet pohjoisessa. Aivan Uralin länsipuolella olevassa joessa oli myös jääjärvi.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ehlers J: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764.
- Lunkka J P: Maapallon ilmastohistoria. Gaudeamus, 2009. ISBN 9789524950831.
- Nilsson T: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ice Age development and Human Settlement in northern Eurasia (ICEHUS) Universitetet i Bergen. Arkistoitu 6.12.2012. Viitattu 6.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Lena Morén: Climate and shoreline in Sweden during Weichsel and the next 150,000 years (sivu 56) TR-01-19. August 2001. Svensk Kärnbränslehantering AB Tore Påsse, Sveriges Geologiska Undersökning.
- ↑ Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). englanti
- ↑ Tage Nilsson, The Pleistocene, sivu 258
- ↑ Maapallon ilmastohistoria, Juha Pekka Lunkka, sivu 237
- ↑ Ehlers 1996, s. 290