Herning-jäätiköityminen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Herning-stadiaali)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sarja Vaihe Alivaihe Kronozooni Aika
vuotta sitten
Holoseeni Preboreaali 10 640–11 560
Pleistoseeni Veiksel-jääkausi Jääkauden loppuvaihe Nuorempi Dryas 11 560–12 700
Allerød 12 700–13 350
Vanhempi Dryas 13 350–13 480
Bølling 13 480–13 730
Vanhin Dryas 13 780–13 860
Meiendorf 13 860–14 500
Keski-Veiksel-kausi
LGM 18 000–28 000
Denekamp 28 000–32 000
Hengelo 36 900–38 700
Moershoofd
Glinde 48 000–51 000
Ebersdorf
Oerel 55 400–57 700
Schalkholz
Varhaisjääkausi Odderade ±74 000
Rederstall
Brørup
Herning -116 000
Eem 116 000–128 000
Sinertävä, kylmää, punertava, lämmintä

Herning-jäätiköityminen noin 116 000–106 000 vuotta sitten oli viime jääkauden varhaisin vaihe, jolloin jäätikkö levisi Suomen Lappiin. Tundran ja metsän raja oli Itämeren etelärannikon etelärajalla ja Etelä-Tanskassa.[1]. Täsmällistä kuvaa mannerjäätikön silloisesta koosta ei ole, tiedot perustuvat muun muassa tietokonelaskelmiin.

Suomessa jää eteni vähintään Länsi-Lappiin, mahdollisesti koko Lappiin ja ehkä Pohjanmaallekin. Lopulta jäätikkö suli lähes täysin lämpimässä Brörup-interstadiaalissa. Jäätikkö levisi Skandeilla peittäen Ruotsin ja Norjan sekä Suomen Lapin ehkä itäisintä osaa lukuun ottamatta. Tundra levisi laajalle, sen eteläraja kulki aivan Itämeren rannikon tuntumassa ja Etelä-Tanskassa. Merenpinta laski niin, että Itämeren paikalle ilmestyi suuria järviä. Ruotsissa jää ulottui eteläiseen Keski-Ruotsiin ehkä linjalle Gävle–Karlstad.

Kaudesta käytetään myös tieteellistä nimeä happi-isotooppivaihe 5d.[2] Arviot jään laajuudesta ovat enimmäkseen melko epätarkkojen ajoitusten ja tietokonelaskujen varassa. Jäätä lienee ollut myös Pohjanmaan rannikolta ehkä noin 100 km sisämaahan. Erään toisen arvion mukaan jää olisi peittänyt koko Suomen. Silloin jää olisi ulottunut hieman Viron pohjoisrannikolle ja Karjalankannakselle hieman Suomen itärajan taakse.[3].

Läntisessä Pohjois-Siperiassa Taimyrin niemimaan, Keski-Siperian ylängön, Huippuvuorten, Sevarnaja Zemljan ja Novaja Zemljan yllä oli valtava jääkilpi, joka ulottui Kuolan niemimaalle asti. Se patosi Uralin itäpuolelle Ob-joen seuduille Länsi-Siperian alangolle suuren jääjärven. Merenpinta laski ainakin 40 tai jopa 60 metriä.[4][5][6]

Tämä jäätiköityminen alkoi melko pikaisella ilmaston kuivumisella Keski-Euroopassa. Herning-jäätiköitymisen aikana ruohosto levisi ainakin Ranskan Grand Pileen asti, ja myös Hollantiin. Hollannissa oli heinäkuun keskilämpötila 8 tai 10 °C[7], talvella kylmimmän kuukauden keskilämpötila −16 °C.

Pohjois-Saksassa oltiin kylmän aron ja polaariaavikon etelärajalla.[2] Itäisen Pohjois-Puolan alavilla mailla koninissa oli kuivan arotundrankasvillisuutta, jota luonnehti Gramineae-Artemisia-Betula nana, ja myös ehkä joissain vaiheissa mänty, paju ja kataja[8]. Pohjois-Saksan kesälämpötila laski alle 10 asteeseen. Siellä jäätiköitymisen alussa ilmestyi ensin havumetsiä sekametsien tilalle. Maaperän ravinteikkuus väheni kuivumisen ja kylmän takia, mutta kasvipeite säilyi silti yhtenäisenä. Lännessä Pohjois-Saksassa oli nummea, idässä niukkakasvuisempaa ruohikkoa ja raja siirtyi kylmenemisen mukana länteen.[5]

Suomessa oli jäättömillä alueilla tundraa, ja Etelä-Suomen vuoden keskilämpötila noin −6 °C[9]. Kylmintä oli ehkä 113 000 vuotta sitten.lähde?

Tämä jäätiköityminen oli kaksisosainen, Herning-jäätiköitymisen jälkeen tai keskellä oli Amersfoort-interstadiaali luultavasti 102 000–107 000 vuotta sitten.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ehlers, J.: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764.
  • Nilsson, T.: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age‎. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664.
  • Lunkka, J. P.: Maapallon ilmastohistoria. Gaudeamus, 2009. ISBN 9789524950831.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review (pdf) December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). (englanniksi)
  2. a b Ehlers 1996, s. 290.
  3. Lena Morén, Svensk Kärnbränslehantering AB Tore Påsse, Sveriges Geologiska Undersökning: Climate and shoreline in Sweden during Weichsel and the next 150,000 years (pdf) (sivu 56) TR-01-19. August 2001. (englanniksi)
  4. http;//www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt
  5. a b Gerfried Caspers,1 Josef Merkt, and Helmut Müller and Holger Freund: The Eemian Interglaciation in Northwestern Germany (PDF) sciencedirect.com. (englanniksi)
  6. Maapallon ilmastohistoria, s. 236, laski 50 m
  7. Tage Nilsson: The Pleistocene, s. 258.
  8. The geological, paleobotanical and radiometric dating of Quaternary sediments in the region of Konin (eastern Great Poland Lowland) WOJCIECH STANKOWSKI
  9. Juha Pakka Lunkka: Maapallon ilmastohistoria, s. 237.