Glinde-interstadiaali

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sarja Vaihe Alivaihe Kronozooni Aika
vuotta sitten
Holoseeni Preboreaali 10 640–11 560
Pleistoseeni Veiksel-jääkausi Jääkauden loppuvaihe Nuorempi Dryas 11 560–12 700
Allerød 12 700–13 350
Vanhempi Dryas 13 350–13 480
Bølling 13 480–13 730
Vanhin Dryas 13 780–13 860
Meiendorf 13 860–14 500
Keski-Veiksel-kausi
LGM 18 000–28 000
Denekamp 28 000–32 000
Hengelo 36 900–38 700
Moershoofd
Glinde 48 000–51 000
Ebersdorf
Oerel 55 400–57 700
Schalkholz
Varhaisjääkausi Odderade ±74 000
Rederstall
Brørup
Herning -116 000
Eem 116 000–128 000
Sinertävä, kylmää, punertava, lämmintä

Glinde-interstadiaali oli lämmin kausi viime jääkaudella noin 50000 vuotta sitten. Kausi oli edellistä Oerelin interstadiaalia hieman kylmempi. Pohjois-Saksassa oltiin lämpimimmillään pensastundran eteläosissa.[1]

Kausi on NGRIP-näytteen interstadiaali 14 tai 16-17. Pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosien lämpötila oli enimmillään noin 6,5 astetta nykyistä alempi, kun se oli viime jääkauden kylmimmässä vaiheessa 10 astetta nykyitä alempi.[2].

Eri lähteiden mukaan merenpinta olisi ollut 25-60 m nykyistä alempi, Koiviston Jääkaudet-kirjan mukaan 30 m.[3]

Keski-Veikselin löydöistä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläinen Suomi lienee ollut jäätön 55000-25000 BP, sen jälkeen kun jää oli ensin saapunut sinne ehkä 60000 BP[4]. Toisten lähteiden mukaan Suomi oli jään peitossa 75000-50000 vuotta sitten[5].

Veikselin varhais- ja keskivaiheiden kerrostumien ajoituksesta Suomessa on käyty keskustelua. Perinteisillä radiohiilimittauksella ei voitu ajoittaa yli 40 000 vanhoja esineitä, ja kohti tuota takarajaa ajoitukset käyvät epävarmoiksi. Monien tutkijoiden mielestä radiohiilellä aikaan 42000-50000 vuotta sitten ajoitetut Permantokosken ja Tervolan Kauvonkankaan turvekerrokset, joissa on koivumetsistä kertova siitepölystö, sopisivat paremmin Varhais-Veikseliin 80000-100000 vuotta sitten[5]. Savukosken Soklista löydetty kolmas Eem-kauden jälkeinen moreenipatjojen välissä ollut arktiseen tundraan viittaava kerrostuma saattaa vastata Keski-Veikselin varhaista jäätöntä kautta[6]. Suunnilleen Glint-vaiheeseen liittyy Keski-Lapista löydetty lehtikuusi, jonka harrastajatutkija Keijo Parkkunen on kirjassaan Sadan vuoden harha-askel väittnyt kasvaneen jäätikön sisällä ja siten kumoavan jääkauden[7].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ehlers J: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764.
  • Eronen M: Jääkausien jäljillä. Ursa, 1991. ISBN 9789519269597.
  • Koivisto M: Jääkaudet. WSOY, 2004. ISBN 9789510291016.
  • Parkkunen, Keijo: Sadan vuoden harha-askel. Kansialanimeke: Jätkän väitöskirja jääkauden olemattomuudesta. Tekstin muokkaus: Jouni Kallioniemi. Piirrokset: Martti Jokinen. Turku: Eita, 1984. ISBN 951-95781-7-X.
  • Taipale K & Saarnisto M: Tulivuorista jääkausiin: Suomen maankamaran kehitys. WSOY, 1991. ISBN 9789510160480.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ehlers 1996, s. 290.
  2. Pertti Haapala: Suomen historian kartasto. Karttakeskus 2007. ISBN 978-951-593-029-3, s. 10.
  3. Koivisto: 2004, s 39
  4. Globaalimuutos, s 41lähde?
  5. a b Taipale & Saarnisto 1991, s 236
  6. Koivisto 1984, s 56
  7. Parkkunen 1984
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.