Ray Dolby

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ray Dolby
Ray Dolby (vas.) tilaisuudessa, jossa hänet nimitettiin yhdysvaltalaisten keksijöiden kunniagalleriaan vuonna 2004.
Ray Dolby (vas.) tilaisuudessa, jossa hänet nimitettiin yhdysvaltalaisten keksijöiden kunniagalleriaan vuonna 2004.
Henkilötiedot
Syntynyt18. tammikuuta 1933
Portland, Oregon, Yhdysvallat
Kuollut12. syyskuuta 2013 (80 vuotta)
San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot Stanfordin yliopisto,
Cambridgen yliopisto
Tutkimusalue äänitekniikka

Ray Milton Dolby (18. tammikuuta 1933 Portland, Oregon, Yhdysvallat12. syyskuuta 2013 San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen keksijä ja insinööri, joka tunnettiin erityisesti Dolby NR -kohinanvaimennusjärjestelmän kehittäjänä. Hänet tunnettiin myös elokuvissa käytetystä Dolby Surround -äänentoistojärjestelmästä, ja hän oli Ampexilla työskennellessään mukana kehittämässä ensimmäisiä videokuvauslaitteistoja. Ray Dolbyn nimissä oli yli 50 patenttia, ja hänet palkittiin saavutuksistaan kahdella Oscarilla, useilla Emmy-palkinnoilla sekä Grammy-palkinnolla.[1]

Ray Milton Dolby syntyi Portlandissa 18. tammikuuta 1933. Hänen isänsä oli kiinteistökauppias Earl Dolby, ja hänen äitinsä Esther Strand oli ruotsinkielistä suomalaista sukua Kaustiselta ja Teerijärveltä[2][3]. Perhe muutti Kalifornian Palo Altoon, kun Ray oli vielä pieni. Hän soitti nuorena pianoa ja klarinettia, mutta kertoi myöhemmin, että oli pääosin kiinnostunut musiikin ja soittimien tekniikasta.[4]

Uran alku ja opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dolby tutustui teini-iässä venäläiseen maahanmuuttajaan, insinööri Alexander Poniatoffiin, joka perusti 1944 Ampexin. Poniatoff kävi high schoolissa, jossa Dolby opiskeli, etsimässä koneenkäyttäjää avustamaan häntä esitelmän pitämisessä. Dolby haki paikkaa, ja Poniatoff palkkasi hänet vuonna 1949 yritykseensä vakuututtuaan Dolbyn taidoista. Dolby valmisti Ampexissa sähkökomponentteja yrityksen videonauhureihin.[5]

Dolby valmistui 1957 sähkötekniikasta Stanfordin yliopistosta. Hän sai Marshall-apurahan ja Kansallisen tiedesäätiön stipendin jatko-opiskeluja varten. Dolby jätti Ampexin ja päätti jatkaa opintojaan Cambridgen yliopistossa. Hän valmistui 1961 tohtoriksi fysiikasta ja jatkoi sen jälkeen vielä väitöskirjan jälkeisiä opintoja.[6]

Dolby Laboratoriesin perustaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dolby sai vuonna 1963 työpaikan Unescosta, joka haki asiantuntijaa auttamaan Intian hallitusta uuden kansallislaboratorion perustamisessa tieteellisten ja teollisten instrumenttien valmistamiseen. Työnsä ohella hän tutki Intiassa ääneen liittyviä ongelmia. Dolbya oli jo pitkään häirinnyt nauhakohina, joka heikensi äänenlaatua. Koenauhoituksia hän teki kotonaan ammattimuusikoiden kanssa.[5]

Kahden vuoden jälkeen Dolby palasi Englantiin, jossa hän perusti Dolby Laboratories -yhtiön. Hän keskittyi alkuun kohinan vähentämiseen ja onnistui vähentämään sitä jopa nauhan hitailla nopeuksilla.[5] Dolby teki löytönsä kesällä 1965, myi ensimmäisen Dolby A -kohinasuodattimensa Decca Recordsille, ja ensimmäinen tällä menetelmällä masteroitu albumi tuli myyntiin 1966. Laitteisto oli kuitenkin vielä kallis, joten sitä pystyivät käyttämään vain ammattilaisstudiot. Dolby alkoi kehittää halvempaa versiota kotikäyttöön, ja ensimmäinen Dolby B -suodattimella varustettu nauhuri KLH Model 40 julkaistiin kesäkuussa 1968. Se tuli 1970-luvun mittaan käyttöön jokseenkin kaikissa hifi-tason kasettinauhureissa.[7]

Dolbyn äänitekniikan suosio kannusti häntä tutkimaan elokuvaäänen parantamista. Dolby Laboratories muutti 1976 San Franciscoon, mikä toi sen lähemmäksi Yhdysvaltain elokuvatuotantoa. Yrityksen Dolby Stereo -järjestelmää käytettiin vuonna 1977 elokuvissa Tähtien sota ja Kolmannen asteen yhteys.[7] Kahden vuoden päästä Dolby sai ryhmänsä kanssa Yhdysvaltain elokuva-akatemian tieteellis-teknisen palkinnon elokuvien äänitys- ja toistojärjestelmien parantamisesta.[8]

Dolby toimi yrityksensä johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1965 vuoteen 2009 ja jäi eläkkeelle vasta 2011.[5] Maaliskuussa 2013 talouslehti Forbes arvioi hänen omaisuutensa arvoksi 2,3 miljardia dollaria[9]. Hän sai uransa aikana Yhdysvalloissa yli 50 patenttia.[6]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dolby meni vuonna 1966 naimisiin saksalaisen Dagmar Bäumertin kanssa, jonka hän oli tavannut Cambridgessa, jossa Dagmar oli ollut kesäopiskelijana. He saivat kaksi lasta, Tomin ja Davidin.[5] Dolby sairasti viimeiset vuotensa Alzheimerin tautia, ja hänellä diagnosoitiin kesäkuussa 2013 akuutti leukemia. Hän kuoli kotonaan San Franciscossa syyskuussa 2013.[5]

Dolby sai elämänsä aikana useita palkintoja ja tunnustuksia. Hän oli Audio Engineering Society -järjestön jäsen, sen puheenjohtaja ja sai järjestön hopeisen ja kultaisen kunniamitalin. Dolby valittiin 1986 Brittiläisen imperiumin ritarikunnan kunniaupseeriksi (OBE), ja vuonna 1997 hän sai National Medal of Technology and Innovationin. Hänet valittiin myös Cambridgen ja Yorkin yliopistojen kunniatohtoriksi.[6] Vuonna 2004 Dolby valittiin Kansalliseen keksijöiden kunniagalleriaan.[10]

  1. Rebecca Keegan: Sound pioneer Ray Dolby of Dolby Laboratories dies at 80 Los Angeles Times. 12.9.2013. Los Angeles. Viitattu 15.9.2013. (englanniksi)
  2. Granholm, Lars E.: Ray Dolby and our grandfathers’ piano (PDF) ancestryfootprints.com. Viitattu 6.2019.
  3. Ray Dolby – Swedish Finn Historical Society swedishfinnhistoricalsociety.org. 17.10.2022. Viitattu 20.6.2024. (englanti)
  4. Schofield, Jack: Ray Dolby obituary The Guardian. 13.9.2013. Guardian News and Media Limited. Viitattu 18.1.2014. (englanniksi)
  5. a b c d e f Singer: Ray Dolby, Who Put Moviegoers in the Middle of It, Is Dead at 8.
  6. a b c Hoffman, s. 321–322.
  7. a b Williamson, Marcus: Sound pioneer Ray Dolby of Dolby Laboratories dies at 80 13.9.2013. independent.co.uk. Viitattu 18.1.2014. (englanniksi)
  8. Academy Awards Dolby Laboratories, Inc. Arkistoitu 21.1.2014. Viitattu 18.1.2014. (englanniksi)
  9. Ray Dolby Forbes.com. Viitattu 18.1.2014. (englanniksi)
  10. Ray Dolby National Inventors Hall of Fame. Viitattu 18.1.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]