Raksilan lukio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raksilan lukio
Lukion rakennus elokuussa 2023.
Lukion rakennus elokuussa 2023.
Sijainti Teuvo Pakkalan katu 19, Oulu
Koordinaatit 65°00′23″N, 25°29′27″E
Tyyppi lukio
Perustettu 2023
Rehtori Heidi Lakkala
Opiskelijoita 726 (lv. 2023–2024)
Verkkosivut

Raksilan lukio on Oulun Raksilassa sijaitseva yleislukio. Oulun kaupunki teki päätöksen Raksilan lukion perustamisesta osana kouluverkkopäätöstä vuonna 2016. Lukio aloitti toimintansa elokuussa 2023, kun Merikosken lukio ja Pateniemen lukio yhdistyivät yhdeksi lukioksi. Raksilan lukion rehtorina toimii Heidi Lakkala, ja lukiossa oli lukuvuoden 2023–2024 alussa 726 opiskelijaa. Raksilan lukio on Oulun kolmanneksi suurin lukio Kastellin lukion ja Oulun Lyseon lukion jälkeen.

Lukio toimii vuonna 1958 valmistuneessa Signe ja Ragnar Piiraisen suunnittelemassa koulurakennuksessa, joka tunnetaan myös vanhana Oulun normaalilyseon talona. Viimeisin peruskorjaus toteutettiin vuosina 2020–2021. Raksilan lukion rakennus on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi, ja se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön, Puu-Raksilan, vieressä. Raksilan lukion logon on suunnitellut Selina Luukkonen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun kaupunki teki päätöksen Raksilan lukion perustamisesta kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa 2016. Raksilan lukion perustaminen oli osa laajempaa kouluverkkopäätöstä, joka koski sekä perus- että lukio-opetusta. Kaupunginvaltuusto päätti, että Merikosken lukio ja Pateniemen lukio lakkautetaan ja opiskelijat sijoittuvat uuteen Raksilan lukioon. Merikosken lukio ja Pateniemen lukio jatkoivat kuitenkin päätöksen jälkeen toimintaansa toistaiseksi.[1]

Oulun kaupunki osti Raksilassa sijainneen Oulun normaalikoulun entisen rakennuksen Oulun seudun koulutuskuntayhtymältä vuonna 2018. Tilat vapautuivat Oulun ammattikorkeakoululta, joka muutti Linnanmaalle. Samalla kaupunki vahvisti koulutilojen peruskorjaus- ja muutostyöt lukiokoulutusta varten.[2] Peruskorjaus toteutettiin ammattikorkeakoulun muuton jälkeen vuosina 2020–2021. Korjaushankkeessa rakennus muutettiin 900–950 opiskelijan käyttöön soveltuvaksi.[3]

Raksilan lukion muodostavista kouluista Merikosken lukio muutti Tuirasta Raksilaan kesällä 2021. Merikosken lukio toimii Raksilassa lukuvuodet 2021–2023.[4] Pateniemen lukio muutti Rajakylästä Raksilaan kesällä 2023. Samalla Merikosken ja Pateniemen lukioiden toiminta lakkasi, ja uusi Raksilan lukio aloitti toimintansa. Raksilan lukion rehtorina aloitti vuonna 2022 Heidi Lakkala.[5] Raksilan lukio oli suosituin oululaislukio kevään 2023 yhteishaussa. Ensisijaisia hakijoita lukuvuodelle 2023–2024 oli 279 ja aloituspaikkoja 258.[6] Raksilan lukioon pääsi vuoden 2023 yhteishaun opiskelijavalinnassa vähintään 8,08 keskiarvolla.[7] Uudessa lukiossa oli lukuvuoden 2023–2024 alussa 726 opiskelijaa. Raksilan lukio on opiskelijamäärältään Oulun kolmanneksi suurin päivälukio Kastellin lukion (882) ja Oulun Lyseon lukion (753) jälkeen.[8]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raksilan lukion logo.

Raksilan lukion logon suunnittelukilpailu järjestettiin loka-marraskuussa 2022. Kilpailu oli avoin kaikille Merikosken lukion ja Pateniemen lukion opiskelijoille. Kilpailuun tuli noin 50 logoehdotusta, joista esiraati valitsi kymmenen finalistia. Merikosken ja Pateniemen lukion opiskelijat äänestivät voittajan finalistien joukosta. Voittajaksi äänestettiin Merikosken lukion opiskelija Selina Luukkosen työ. Logo julkistettiin ja otettiin virallisesti käyttöön helmikuussa 2023.

Raksilan lukion logossa on kuvattu luonnosmaisesti koulurakennus sisäpihalta päin. Logon tekstien värit tulevat Oulun Kärppien väreistä, jotka ovat musta ja keltainen. Koulun taustalla on kuva Raksilan asemakaavasta. Asemakaavan sininen väri symboloi vettä viitaten Oulun uimahalliin Raksilassa.[9]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi koulutalo vuonna 1959.
Merikosken yhteislyseon ja Oulun normaalilyseon muistolaatta koulun pääaulassa.

Merikosken yhteislyseo, joka perustettiin vuonna 1955, aloitti toiminnan Oulun keskustassa Rantakadulla Svendelinin talossa. Se oli kuitenkin ahdas uuden kahdeksanluokkaisen oppikoulun tarpeisiin, joten uuden koulutalon suunnittelu aloitettiin heti koulun perustamisen jälkeen. Tontti uudelle koulutalolle hankittiin Raksilasta, ja arkkitehdit Signe ja Ragnar Piirainen laativat rakennukselle piirustukset. Rakentaminen aloitettiin tammikuussa 1957 ja loppukatselmus pidettiin 30. kesäkuuta 1958. Valmistuttuaan rakennus oli kaupungin suurin ja uudenaikaisin koulutalo. Kun Merikosken yhteislyseon koulutyö alkoi talossa syksyllä 1958, koulussa oli yhteensä 860 oppilasta. Koulutalon vihkiäisjuhla pidettiin 11. helmikuuta 1959.[10][11]

Merikosken yhteislyseon uusi koulutalo oli 1950-luvun lopulla Oulun kaupungin modernein ja tilavin koulurakennus. Oulun yliopiston toiminnan alkamisen ja Pohjois-Suomen opettajapulan myötä Ouluun esitettiin vuonna 1959 perustettavaksi normaalilyseota, joka parantaisi opettajaopiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Kouluhallituksen tekemä aloite Oulun normaalilyseosta hyväksyttiin alkuvuodesta 1960. Oulun normaalilyseo päätettiin muodostaa Merikosken yhteislyseosta, koska se oli valtion oppikoulu, tyttöjen ja poikien yhteinen yhteislyseo ja sillä oli uusi koulutalo. Merikosken yhteislyseo ehti toimia uudessa koulurakennuksessa vain kahden lukuvuoden ajan 1958–1960. Koulu muuttui 1. syyskuuta 1960 alkaen Oulun normaalilyseoksi.[12]

Oulun normaalilyseo aloitti toiminnan rakennuksessa lukuvuonna 1960–1961, ja se juurtui merkittäväksi osaksi Raksilan ja Karjasillan kaupunginosien maisemia. Uusi valtion koulu houkutteli oppilaita hyvillä opetustiloilla, osaavalla opettajakunnalla ja keskeisellä sijainnilla, ja ne nostivat uuden koulun arvostuksessa kaupungin vanhojen koulujen rinnalle.[13] Normaalilyseo oli lukuvuoden 1964–1965 päätteeksi kaupungin oppikouluista toiseksi suurin 800 oppilaalla.[14] Oulun normaalilyseo lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä valtion oppikouluna lukuvuoden 1973–1974 päätteeksi. Opettajien harjoittelukoulu siirtyi yliopiston alaisuuteen, ja toiminta jatkui Oulun normaalikouluna syksystä 1974 alkaen.[15]

Kun normaalilyseo liitettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä Oulun yliopiston alaisuuteen, heräsi toive saada koulu Linnanmaalle lähelle yliopistoa. Samaan aikaan Oulun kauppakoulun vanha talo Kuusiluodossa oli käynyt ahtaaksi. Oulun kaupunki ja valtio tekivät näin ollen vaihtokaupan, jossa kaupunki sai Normaalikoulun rakennuksen Raksilasta ja valtio Kauppakoulun kiinteistön Kuusiluodosta sekä lupauksen Normaalikoulun uusista tiloista Linnanmaalle. Normaalikoulu muutti Raksilasta uusiin tiloihin Linnanmaalle kesällä 1983, jonka jälkeen koulurakennusta kunnostettiin ja siihen rakennettiin laajennusosa vuonna 1984. Kauppaoppilaitos pääsi muuttamaan Kuusiluodosta Raksilaan kesällä 1985. Raksilan koulurakennuksessa opiskeli 1990-luvun alussa lähes 700 kauppaoppilaitoksen oppilasta.[16][17][3]

Kauppaoppilaitos kärsi Raksilassakin tilanahtaudesta ja sille suunniteltiin ja rakennettiin uudet tilat Kaukovainiolle. Kauppaoppilaitos muutti pois Raksilasta kesällä 2003.[18] Kauppaoppilaitoksen muuton jälkeen rakennus peruskorjattiin, ja se jäi Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön käyttöön.[19] Oulun ammattikorkeakoulu päätti vuonna 2016 siirtää pääkampuksen Linnanmaalle. Päätös koski myös Raksilan liiketalouden yksikköä.[20] Oulun kaupunki osti Raksilan koulutalon takaisin omistukseensa vuonna 2018.[2] Rakennuksen peruskorjaus lukio-opetuksen tarpeisiin 900–950 opiskelijalle toteutettiin ammattikorkeakoulun muuton jälkeen lukuvuoden 2020–2021 aikana.[3]

Lukio-opetus palasi rakennukseen lähes 40 vuoden jälkeen elokuussa 2021, kun Merikosken lukio ja Oulun Lyseon lukio muuttivat Raksilaan. Lyseo toimii Raksilassa 2021–2023 oman koulutalonsa peruskorjauksen ajan. Pateniemen lukio muutti Raksilaan kesällä 2023.[4] Entinen Oulun normaalilyseon rakennus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 -inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi.[21] Uusi Raksilan lukio aloitti toiminnan rakennuksessa lukuvuodesta 2023–2024 alkaen.

Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heidi Lakkala (2022– )

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Val­tuus­to teki pää­tök­sen kou­lu­verk­ko­asias­sa Kaleva 13.6.2016.
  2. ↑ a b Lu­kio-ope­tus palaa Rak­si­laan elo­kuus­sa 2020 – kau­pun­ki ostaa entisen nor­maa­li­kou­lun ra­ken­nuk­set Kaleva 12.2.2018.
  3. ↑ a b c Raksilan lukion muutos ja korjaus Lukkaroinen.
  4. ↑ a b Oulussa harvinainen tilanne Raksilan kampuksella: Kaksi lukiota saman katon alla YLE Uutiset 11.8.2021.
  5. ↑ Ensi syksynä aloit­ta­van Rak­si­lan lukion rehtori on va­lit­tu Kaleva 11.8.2022.
  6. ↑ Uusi Raksilan lukio suosituin oululaislukio kevään yhteis­haussa Oulun kaupunki 22.3.2023.
  7. ↑ 1663 sai opiske­lu­paikan Oulun lukioista - Oulun Lyseon lukioon korkein keskiar­voraja Oulun kaupunki 15.6.2023.
  8. ↑ Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät tilastopäivittäin 20.9. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.
  9. ↑ Raksilan lukion logon julkistamistilaisuus 20.2.2023.
  10. ↑ Turo Manninen: Oulun kaupungin historia VI 1945–1990, s. 241–242. Oulun kaupunki, 1995.
  11. ↑ Reijo Heikkinen: Laanaojan laitamilta Linnanmaan liepeille. Oulun normaalikoulun 50-vuotishistoria, s. 26. Oulun yliopiston Oulun normaalikoulu, 2010.
  12. ↑ Reijo Heikkinen: Laanaojan laitamilta Linnanmaan liepeille. Oulun normaalikoulun 50-vuotishistoria, s. 34–35. Oulun yliopiston Oulun normaalikoulu, 2010.
  13. ↑ Reijo Heikkinen: Laanaojan laitamilta Linnanmaan liepeille. Oulun normaalikoulun 50-vuotishistoria, s. 47–48 ja 64–65. Oulun yliopiston Oulun normaalikoulu, 2010.
  14. ↑ Turo Manninen: Oulun kaupungin historia VI 1945–1990, s. 484. Oulun kaupunki, 1995.
  15. ↑ Normaalikoulun historia Oulun normaalikoulu.
  16. ↑ Reijo Heikkinen: Laanaojan laitamilta Linnanmaan liepeille. Oulun normaalikoulun 50-vuotishistoria, s. 175 ja 182. Oulun yliopiston Oulun normaalikoulu, 2010.
  17. ↑ Turo Manninen: Oulun kaupungin historia VI 1945–1990, s. 258. Oulun kaupunki, 1995.
  18. ↑ Oulun kaup­pa­op­pi­lai­tos muutti Kau­ko­vai­niol­le Kaleva 30.7.2003.
  19. ↑ Raksila-lehti 2010, s. 12 Raksilan asukasyhditys ry.
  20. ↑ Oulun am­mat­ti­kor­kea­kou­lun pää­kam­pus siirtyy Lin­nan­maal­le Kaleva 31.10.2016.
  21. ↑ Pohjois­-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raksilan lukio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raksilan_lukio&oldid=22305228”