RNA-virus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

RNA-virus on virus, jonka perimä on ribonukleiinihappoa.[1] Viruksen perimää kopioiva RNA-polymeraasi ei kykene tunnistamaan ja korjaamaan replikaation aikana tapahtuneita virheitä. Siksi RNA-viruksissa tapahtuukin paljon mutaatioita, joiden avulla ne pääsevät usein isäntäorganismin immuunijärjestelmän ohi. Retrovirukset ovat RNA-viruksia, jotka sisältävät myös käänteiskopioijaentsyymiä. Se tekee viruksen perimästä DNA:ta, joka integroituu isäntäsolun perimään ja muuttaa sen toimintaa.[2]

RNA-virukset voidaan jakaa niiden perimän tyypin perusteella. Positiivisesti varautuneiden virusten perimä on yksijuosteista lähetti-RNA:ta. Kun virus on päässyt isäntäsolun sisälle, isäntäsolun ribosomit lukevat viruksen lähetti-RNA:n ja tekevät siitä proteiineja. Muun tyyppisiä RNA-viruksia ovat negatiivisesti varautuneet virukset, kaksijuosteista RNA:ta sisältävät virukset ja sekä positiivisesti että negatiivisesti varautunutta RNA:ta sisältävät virukset. Niiden perimässä ei ole lähetti-RNA:ta. Ne vievät perimänsä lisäksi isäntäsoluun proteiineja, joiden avulla isäntäsolu valmistaa perimästä lähetti-RNA:ta. Lähetti-RNA:n muodostuksen myötä virusperäisten proteiinien pitoisuus isäntäsolussa kasvaa, ja solu alkaa lähetti-RNA:n muodostuksen sijaan kopioida viruksen perimää.[3]

RNA-viruksia vastaan on kehitetty mRNA-rokotteita.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. RNA-virus Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 26.7.2022.
  2. Underwood, James C.E. & Cross, Simon S.: ”What causes disease?”, Underwood's Pathology, s. 27 - 52. Elsevier, 2019. (englanniksi)
  3. Payne, Susan: ”Introduction to RNA Viruses”, Viruses, s. 97–105. Elsevier, 2017. ISBN 978-0-12-803109-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.7.2022). (englanniksi)
  4. COVID-19 vaccine: What’s RNA research got to do with it? NewsCenter. 14.12.2020. Viitattu 26.7.2022. (englanniksi)