RNA-polymeraasi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ihmisen RNA-polymeraasin alayksikkö.

RNA-polymeraasi (engl. RNA polymerase) on polymeraasientsyymi, joka syntetisoi RNA:ta. Se liittää nukleotideja yhteen polymeeriksi, RNA-molekyyliksi. Uuden RNA-molekyylin se muodostaa olemassa olevan DNA- tai RNA-molekyylin pohjalta emäspariperiaatteen mukaisesti eli kopioi emäsjärjestyksen.

Kaikissa soluissa tapahtuvaa DNA:n kopioimista RNA:ksi kutsutaan transkriptioksi. Solun RNA-polymeraasi osaa purkaa DNA:n kaksoiskierteen transkriptiota varten.

Aitotumallisilla soluilla on useita RNA-polymeraaseja.

  • RNA-polymeraasi I syntetisoi lähinnä ribosomaalista RNA:ta (rRNA)
  • RNA-polymeraasi II valmistaa lähetti-RNA:ta (mRNA) ja snRNA:ta ja on tutkituin RNA-polymeraasityyppi
  • RNA-polymeraasi III syntetisoi siirtäjä-RNA:ta (tRNA), rRNA:n 5S-alayksikköä ja muita pieniä RNA-molekyylejä.

Bakteerisoluilla on yksi RNA-polymeraasityyppi, joka syntetisoi kolmentyyppistä RNA:ta (mRNA, tRNA ja rRNA). Bakteerien RNA-polymeraasi on suurehko molekyyli (n. 400 kDa), joka koostuu viidestä alayksiköstä: α, α, β, β' ja ω.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RNA-polymeraasin löysivät samanaikaisesti toisistaan riippumatta Sam Weiss ja Jerard Hurwitz vuonna 1960. Yhdysvaltalainen biokemisti Roger Kornberg teki vuosien ajan transkription ja RNA-polymeraasin kanssa tutkimustyötä, mistä hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 2006.

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.