Röyhtäily

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Röyhtäily (Eructatio) on kaasun päästämistä pois ruoansulatuselimistä - lähinnä vatsasta ja ruokatorvesta - suun kautta. Röyhtäilystä kuuluu usein kovakin ääni.[1]

Fysiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syödessä tai juodessa ihminen nielee jonkin verran ilmaa. Kun paine vatsassa kasvaa riittävästi, kaasu purkautuu suun ja nenän kautta ja tapahtuu röyhtäys. Tässä tapauksessa vapautettu kaasu on typen ja hapen yhdistelmä. Röyhtäykset voivat myös johtua karbonaattia sisältävien juomien, kuten virvoitusjuomien, oluen tai samppanjan juomisesta. Tällöin vapautuva kaasu on itse juomassa ollutta hiilidioksidia. Myös jotkut sairaudet voivat aiheuttaa tahatonta röyhtäilyä. Jotkut tutkimukset väittävät, että röyhtäily olisi enemmän opittua sosiaalista käyttäytymistä kuin biologis-mekaaninen prosessi.

Röyhtäilemisen ääni johtuu mahansuun värähtelystä kaasun kulkiessa sen läpi. Maailmanennätys röyhtäyksen äänen voimakkuudessa on 109,9 desibeliä, jonka sai aikaan lontoolainen Paul Hunn vuonna 2009[2].

Sosiaalinen konteksti ja käytöstavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimaissa kuuluvaa röyhtäilyä pidetään epäkohteliaana, joskin pierua pidetään vielä paljon epäkohteliaampana. Jotkut ihmiset peittävät suunsa röyhtäillessään samoin kuin haukotellessa usein tehdään. Nuorten lasten parissa röyhtäily nähdään sen sijaan hauskana. Usein lapset leikkivät keskenään röyhtäilemällä. Monissa maissa, kuten Saudi-Arabiassa, röyhtäilyä pidetään ruoan jälkeen kohteliaana. Tytöt ja naiset eivät yleensä röyhtäile, koska se on epäkohteliasta.

Röyhtäyspuhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On mahdollista tehdä röyhtäilyä tahallaan nielemällä ilmaa ja vapauttamalla se. Tällöin on mahdollista myös puhua röyhtäysäänellä liikuttelemalla suuta röyhtäyksen yhteydessä. Tätä käytetään usein kun kurkunpää on poistettu kurkunpään syövän takia. Myös hauskuutusmielessä sitä voidaan tehdä. Tahallista röyhtäilyä voi kuulla esimerkiksi M. A. Nummisen kappaleessa "Eleitä kolmelle röyhtäilijälle" (1967).

Eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös muut nisäkkäät, kuten lehmät ja lampaat röyhtäilevät. Näiden kohdalla vapautettu kaasu on metaania, joka on eläimen ruoansulatusprosessin sivutuote. Tällöin on kyse anaerooppisten organismien toiminnasta. Nämä metaanipäästöt ovat lehmien kohdalla merkittävä kasvihuoneilmiön voimistumisen kannalta. Suurin osa niistä tulee nimenomaan röyhtäilyn kautta. Keskimäärin yksi lehmä röyhtäilee päivässä 540-600 litraa metaania (riippuen siitä, onko se ulko- vai sisätiloissa).

Monet eläimet, kuten hevoset ja rotat, eivät voi rakenteellisista syistä röyhtäillä eivätkä oksentaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 828
  2. Salonen, Heljä: Maailman kovin röyhtäys kuin moottorisahan jytinää Iltalehti. 23.3.2016. Viitattu 15.2.2020.