Pyhärukoukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pyhärukoukset on seuratilaisuus, joita pidetiin alkujaan vain kodeissa, sekä myöhemmin rukoushuoneilla. Pyhärukouksissa puhujana toimii joko maallikkosaarnaaja tai pappi. Pyhärukoukset alkavat yleensä laululla, minkä jälkeen on rukous, Raamatun lukua ja sen tulkintaa. Pyhärukouksiin on liittynyt myös keskustelua, mitä nykyään enää harvemmin on. Pyhärukouksissa on luettu Raamatun lisäksi postillaa sekä erilaisia hartauskirjoja.

Pyhärukousperinne on edelleen voimissaan lestadiolaisessa herätysliikkeessä muun muassa Ylimuoniossa. Pyhärukouksia pidetään vielä Muoniossakin, tosin enää vain seurakuntakodilla. Pyhärukouksia pidetään myös Ruotsin Lapissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muoniossa säilyneen perimätiedon mukaan Muoniossa on ollut "lukijakristittyjä", jotka ovat pitäneet rukouksia 1700-luvulta Muonion kirkonkylällä. Pyhärukousperinne ei kuitenkaan ole jatkunut yhtäjaksoisena, vaan se on sisältänyt pitkiäkin aukkoja. Rovastintarkastuspöytäkirja 1837 toteaa vanhan kirkollisesti hyväksytyn tavan jatkumisen.

Pyhärukouksista on käytetty rinnakkain myös muita nimityksiä. Näitä ovat olleet kylärukoukset ja rukoukset. Huomattavaa on, että kaikissa muodoissa esiintyy sana rukous. Tämä lienee osoitus siitä, miten tärkeä asema rukoukselle on lestadiolaisessa herätyksessä annettu.

Pyhärukousten alkamisajankohdat Muoniossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.