Ptolemais (Kyrenaika)
| Ptolemais | |
|---|---|
| Πτολεμαΐς | |
 Ptolemaiin niin kutsutun Pylväiden huvilan rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Ptolemais |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Libya |
| Paikkakunta | Tolmeita, Al Marj |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 600-luku eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kyrenaika |
| Pinta-ala | 2,3 km² |
| Aiheesta muualla | |
Ptolemais (m.kreik. Πτολεμαΐς, Ptolemaïs) oli antiikinaikainen kaupunki Kyrenaikassa nykyisen Libyan alueella.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee lähellä nykyistä Tolmeitan kylää.[3][4][5]
Ptolemaiin paikalla sijaitsi alun perin sisämaan Barken kaupungin satama, jonka nimeä ei tiedetä. Se perustettiin uudelleen hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. nimellä Ptolemais, ja kehittyi alkuperäistä kaupunkia merkittävämmäksi.[1][2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ptolemais sijaitsi noin 25 kilometriä pohjoiseen sisämaassa sijainneesta Barken kaupungista. Se oli rakennettu noin kaksi kilometriä leveälle alavammalle alueelle meren ja nykyisin nimellä Jebel el-Akhdar tunnetun vuoren välille. Kaupungin paikka oli kahden vadin eli kuivan joenuoman välissä. Nykyisiltä nimiltään ne ovat Wadi Ziwanah itäpuolella ja Wadi Khambis länsipuolella.[1][6] Kaupungin satamaa suojasivat lännen ja pohjoisen puolelta pieni niemi ja kaksi pientä saarta.[1]
Ptolemaiista länteen sijaitsivat Arsinoe eli Taukheira, Hadrianopolis ja Berenike eli Euesperides ja itään Kyrene ja sen satama Apollonia.[5] Nykyisin kaupungin paikka on noin 110 kilometriä itään Benghazista, joka sijaitsee antiikin Bereniken paikalla.[5][6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ptolemaiin paikalla sijaitsi alun perin nimeltä tuntematon kreikkalainen kaupunki, joka toimi Barken satamakaupunkina ja perustettiin arkaaisella kaudella 600-luvun eaa. lopulla. Hellenistisellä kaudella alue kuului ptolemaiosten Egyptille. Ptolemaios III (hallitsi 246–221 eaa.) perusti kaupungin uudelleen, ja antoi sille itsensä mukaan nimen Ptolemais. Tuolloin suuri osa Barken asukkaista siirrettiin uuteen kaupunkiin.[1][2]
Monet antiikin aikaiset maantieteilijät, kuten Strabon ja Plinius vanhempi, puhuvat tämän jälkeen Barkesta ja Ptolemaiista ikään kuin samana kaupunkina, mikä viittaisi siihen, että yleisessä kielenkäytössä vanhan kaupungin nimi siirtyi uudelle, vaikka sillä oli myös nimi Ptolemais.[2][7] Stefanos Byzantionlainen kuitenkin mainitsee Ptolemaiin ja Barken eri kaupunkeina, mikä voi tarkoittaa, että vanha Barke säilyi olemassa, vaikkakin aiempaa vähäisempänä paikkana.[2][8]
Ptolemais joutui Rooman valtaan vuonna 96 eaa. Rooman keisarikaudella kaupunki oli osa Creta et Cyrenen provinssia. Keisari Diocletianuksen aikana 300-luvun alussa Ptolemaiista tuli uuden Libya superiorin eli Libya Pentapoliin provinssin pääkaupunki. Se ohitti merkittävyydessä Kyrenen, joka oli kärsinyt suuria tuhoja vuoden 262 maanjäristyksessä. Kaupungin väestöön on hautojen piirtokirjoitusten perusteella kuulunut kreikkalaisia, roomalaisia, libyalaisia, juutalaisia ja kristittyjä. Varhaisella kristillisellä kaudella Ptolemais oli piispanistuin. Myöhemmin kaupunki taantui ja Apollonia ohitti sen merkittävyydessä. Kaupungin paikalla on ollut pienimuotoisempaa asutusta vielä 900–1200-luvulla.[1][6]
Ptolemaiin arkeologiset kaivaukset aloitettiin 1930-luvulla italialaisvallan aikana, ja niitä suorittivat italialaiset arkeologit. Samoihin aikoihin lähelle rakennettiin italialainen siirtokunta ja linnoitteita. Kaivauksia jatkoivat myöhemmin yhdysvaltalaiset ja brittiläiset arkeologit. Vuodesta 2001 kaivauksia ovat suorittaneet puolalaiset arkeologit Varsovan yliopistosta.[6][9] Kaupungin arkeologinen alue on vuodesta 2020 ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon.[6]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ptolemaiin rauniot ovat säilyneet melko hyvässä kunnossa nykyaikaan saakka sen takia, että ne olivat hautautuneet hiekkaan. Hellenistisen kauden kaupunki oli ympäröity muureilla, joista on säilynyt vain vähän. Muurit oli varustettu torneilla. Parhaiten säilynyt osa on niin kutsuttu Taukheiran portti. Muurit oli uusittu 200-luvulla. Sataman ympäriltä on löydetty toisen, bysanttilaisaikaisen muurin jäänteitä.[1]
Kaupungissa oli suunniteltu asemakaava, joka muodosti noin 1 650 metrin × 1 400 metrin kokoisen neliön. Tämä tekee kaupungin pinta-alaksi noin 2,3 neliökilometriä. Pääkadut kulkivat sen keskeltä pohjois-eteläsuuntaisesti (cardo maximus) ja itä-länsisuuntaisesti (decumanus maximus). Decumanus-kadulle, jolle italialaiset arkeologit ovat antaneet nimen ”Via Monumentale”, rakennettiin 300-luvulla Konstantinus Suurelle omistettu triumfikaari. Asemakaavassa korttelien koko oli noin 182,5 metriä × 36,5 metriä eli 500 jalkaa × 100 jalkaa.[1][6]
Ptolemaiissa oli amfiteatteri, hippodromi ja kolme teatteria, joista yksi oli hellenistisellä kaudella rakennettu kreikkalainen teatteri;[1][10] pienin taas oli odeion, joka oli muutettu 300- tai 400-luvulla sopivaksi meritaistelu- tms. vesinäytäntöihin. Löydöksiin kuuluu myös roomalaisia ja bysanttilaisia kylpylöitä, lukuisia suurikokoisia, holvattuja vesisäiliöitä, sekä kristillisen ajan basilikakirkon rauniot.[1][6]
Ptolemaiista on löydetty linnoitettu rakennus, jota arvellaan provinssihallinnon keskukseksi. Se ajoitetaan 400-luvulle ja sen koko oli noin 75 metriä × 45 metriä. Kaupungissa oli myös kaksi muuta linnoitusta. Kaupungista on kaivettu lukuisia hellenistiselle kaudelle tyypillisiä peristyylitaloja, joista eräs on niin kutsuttu Neljän vuodenajan huvila. Suurimpiin löydettyihin yksityistaloihin lukeutuu niin kutsuttu Pylväiden huvila tai palatsi (”Villa/Palazzo delle Colonne”). Se oli rakennettu alun perin hellenistisellä kaudella, mutta sitä oli laajennettu ensimmäisellä vuosisadalla jaa. muistuttamaan roomalaista huvilaa. Rakennuksessa oli suuri pylväikköpiha. Kaupungin taloista on löydetty lukuisia lattiamosaiikkeja.[1][6]
Kaupunki sai vettä akveduktista, joka tuli idän suunnasta noin 20 kilometrin päästä. Se oli oletettavasti rakennettu keisari Hadrianuksen aikana. Kaupungin ulkopuolella on jäänteitä sillasta, jota pitkin kulkivat sekä tie että kyseinen akvedukti. Kaupungin hautausmaita, joissa on lukuisia kammiohautoja, on löydetty erityisesti sen itä- ja länsipuolelta.[1] Huomattavin hautarakennelma on noin 15 metrin korkuinen hautatorni tai mausoleumi, joka ajoittuu hellenistiselle kaudelle.[6]
Esinelöytöihin kuuluu muun muassa patsaita, reliefejä, sarkofageja, keramiikkaa, piirtokirjoituksia ja rahoja.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PTOLEMAIS (Tolmeta) Cyrenaica, Libya”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Barca”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ptolemaïs Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Ptolemais (Libya) 21 ad Dirsiya – Πτολεμαΐς ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ a b c ”38 B1 Ptolemais/Barkes Limen”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ a b c d e f g h i j The Archaeological Site of Ptolemais Unesco World Heritage Centre. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Strabon: Geografika XVII s. 837; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.5.
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, 4.4.11.
- ↑ Polish Archaeological Mission in Ptolemais: Excavations Instytut Archeologii UW. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre: A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”, Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Edited by T. Heine Nielsen. Papers from the Copenhagen Polis Centre, 6. Historia Einzelschriften, 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ptolemais Wikimedia Commonsissa
- Polish Archaeological Mission in Ptolemais (englanniksi) (puolaksi)
| ||||||||||||||
