Poimulehdet
| Poimulehdet | |
|---|---|
 Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: |
Poimulehdet Alchemilla L. |
 Poimulehtien levinneisyys. |
|
| Katso myös | |
Poimulehdet (Alchemilla) on ruusukasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Poimulehdet lisääntyvät apomiktisesti eli siitoskatoisesti, minkä takia niistä on kehittynyt monia hiukan toisistaan eroavia lajeja.[1] Geneettisesti poimulehtien lähimmiksi sukulaisiksi on todettu kurjenjalat (Comarum) ja närvänät (Sibbaldia).[2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poimulehdet kasvavat 5–70 cm korkeiksi. Pienimmät lajit kasvavat tuntureilla. Maavarsi on paksu ja puutunut. Lehdet ovat halkaisijaltaan 5–15 cm, pyöreähköjä tai munuaisenmuotoisia, piparkakkureunaisia ja poimullisia. Varsissa ja lehtiruodeissa kasvaa lajista riippuen jäykkiä tai silkinpehmeitä karvoja. Pienet kellanvihreät kukat kasvavat tiheinä viuhkoina – kukinnon muoto on myös lajeja toisistaan erottava tekijä.
Poimulehdet erittävät lehtiensä pinnalle juuripaineen avulla vesipisaroita, joilla on uskottu olevan myyttisiä voimia. Poimulehtien suvun tieteellinen nimi (Alchemilla) viittaakin alkemiaan.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useimpia poimulehtilajeja tavataan Euroopan ja Aasian viileillä ja lauhkeilla alueilla, mutta joitakin esiintyy myös Afrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan vuoristoissa.
Elinympäristö ja lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poimulehdet kasvavat monilla erilaisilla paikoilla. Koko maailmassa tunnetaan noin 300 poimulehtilajia. Suomessa havaittuja lajeja on 35.[3] Poimukit eli peltopoimulehdet (Aphanes) yhdistetään usein poimulehtiin.
Suomessa lajeista useimmat ja yleisimmät kasvavat niityillä, kedoilla, pihoilla, pientareilla ynnä muilla avoimilla valoisilla paikoilla. Yleisimpiä näistä ovat hakamaapoimulehti (Alchemilla subcrenata), laidunpoimulehti (Alchemilla monticola) ja piennarpoimulehti (Alchemilla acutiloba). Useimmat Suomen poimulehdistä ovat muinais- tai uustulokkaita. Jotkin lajeista esiintyvät vain itärajan tuntumassa sotatulokkaina: esimerkiksi puolikuupoimulehti (Alchemilla semilunaris), sotapoimulehti (Alchemilla sergii), suppilopoimulehti (Alchemilla cymatophylla) ja vjatkanpoimulehti (Alchemilla leiophylla). Muutamat poimulehdet kuuluvat Suomen alkuperäislajistoon ja niiden kasvupaikkoja ovat muun muassa kosteat niityt, lehdot ja lähteiköt. Poikkeavimman näköisin poimulehdistä on Pohjois-Lapissa kasvava tunturipoimulehti (Alchemilla alpina), jonka lehdet ovat kokonaan sormijakoiset.
Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) on erityisen kookas ja leveäkukintoinen eteläeurooppalainen laji, jota viljellään koristekasvina ja käytetään leikkokukkana.
Poimulehtilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kasvavat lajit:[3]
- hakamaapoimulehti (Alchemilla subcrenata)
- harmaapoimulehti (Alchemilla glaucescens)
- harvahammaspoimulehti (Alchemilla borealis)
- harvakarvapoimulehti (Alchemilla parcipila)
- hentopoimulehti (Alchemilla filicaulis)
- silohentopoimulehti (var. filicaulis)
- partahentopoimulehti (var. vestita)
- jättipoimulehti (Alchemilla mollis)
- kaljupoimulehti (Alchemilla straminea)
- kaljuvarsipoimulehti (Alchemilla glabricaulis)
- keripoimulehti (Alchemilla microcarpa), aikaisemmin myös keripoimukki (Aphanes microcarpa)
- keräpääpoimulehti (Alchemilla glomerulans)
- korvakepoimulehti (Alchemilla auriculata)
- kääpiöpoimulehti (Alchemilla australis), aikaisemmin myös kääpiöpoimukki (Aphanes australis)
- laidunpoimulehti (Alchemilla monticola)
- laskospoimulehti (Alchemilla plicata)
- lähteikköpoimulehti (Alchemilla glabra)
- munuaispoimulehti (Alchemilla murbeckiana)
- nyppypoimulehti (Alchemilla gibberulosa)
- peltopoimulehti (Alchemilla arvensis), aikaisemmin myös peltopoimukki (Aphanes arvensis)
- piennarpoimulehti (Alchemilla acutiloba)
- puolikuupoimulehti (Alchemilla semilunaris)
- pyökkipoimulehti (Alchemilla xanthochlora)
- pyöröpoimulehti (Alchemilla propinqua)
- ruotsinpoimulehti (Alchemilla subglobosa)
- seitsenkulmapoimulehti (Alchemilla heptagona)
- silkkipoimulehti (Alchemilla micans)
- sotapoimulehti (Alchemilla sergii, syn. Alchemilla polemochora)
- suppilopoimulehti (Alchemilla cymatophylla)
- sykeröpoimulehti (Alchemilla hirsuticaulis)
- terävälovipoimulehti (Alchemilla wichurae)
- tummasuonipoimulehti (Alchemilla baltica)
- tunturipoimulehti (Alchemilla alpina)
- tylppähammaspoimulehti (Alchemilla samuelssonii)
- tähtipoimulehti (Alchemilla stellaris)
- vastakarvapoimulehti (Alchemilla sarmatica)
- vjatkanpoimulehti (Alchemilla leiophylla)
Muualla kasvavia lajeja:
- etiopianpoimulehti (Alchemilla haumanii)
- färsaartenpoimulehti (Alchemilla faeroënsis)
- hopeapoimulehti (Alchemilla conjuncta)
- kiiltopoimulehti (Alchemilla oleosa)
- komeapoimulehti (Alchemilla epipsila)
- kuolanpoimulehti (Alchemilla kolaënsis)
- loistopoimulehti (Alchemilla speciosa)
- mattopoimulehti (Alchemilla johnstonii)
- nahkeapoimulehti (Alchemilla coriacea)
- norddalinpoimulehti (Alchemilla semidivisa)
- norjanpoimulehti (Alchemilla norvegica)
- reunuspoimulehti (Alchemilla erythropoda)
- sahapoimulehti (Alchemilla oxyodonta)
- tärnanpoimulehti (Alchemilla taernaënsis)
- vuoripoimulehti (Alchemilla hoppeana)
- välkepoimulehti (Alchemilla argyrophylla)
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poimulehtiä viljellään puutarhoissa koristekasveina sekä syötäväksi salaattikasveina. Poimulehdillä voidaan myös värjätä lankoja kellanvihreiksi. Lääkekäytössä poimulehtiä on käytetty erityisesti erilaisten lievien naistenvaivojen hoidossa. Lehtien karvailla aineilla on haavoja parantava vaikutus.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- Feilberg, Jon, Overgaard, Christensen, Jens: Kielo ja Kissankello. Porvoo: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23225-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hämet-Ahti et al. 1998 s. 258.
- ↑ Chen, X. et al. 2020: Molecular systematics of Rosoideae (Rosaceae). Plant Systematics and Evolution 306: 9. Maximum likelihood phylogram of Rosoideae based on 12 cpDNA.
- ↑ a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 59–60.)
- ↑ Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 106–107. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lajitietokeskus: Poimulehdet – Alchemilla
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Poimulehdet (Alchemilla)
- Funet: Poimulehdet (Alchemilla)
- Luomu.fi, tietoverkko: Poimulehdet (Alchemilla) (pdf)
- ITIS: Alchemilla (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Alchemilla (englanniksi)
- Flora of China: Alchemilla (englanniksi)
|