Jättipoimulehti
| Jättipoimulehti | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: | Poimulehdet Alchemilla |
| Laji: | mollis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva kasvi.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättipoimulehti kasvaa 30–70 senttimetriä korkeaksi.[1] Sen lehdet ovat halkaisijaltaan 5–15 cm, pyöreähköjä tai munuaisen muotoisia, piparkakkureunaisia ja poimullisia. Pienet kellanvihreät kukat kasvavat tiheinä viuhkoina.[2]
Poimulehti erittää lehdillään nestepisaroita, joilla on uskottu olevan myyttisiä voimia.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättipoimulehti on kotoisin Etelä-Euroopasta, mutta sitä viljellään laajalti koristekasvina. Jättipoimulehti leviää tehokkaasti ja sitä tavataan paikoin puutarhoista ja istutuksilta karanneena vieraslajina Suomen luonnossa. Norjassa laji on luokiteltu korkean riskin vieraslajiksi, ja Suomessakin sen viljelyä ei suositella pohjoisessa. Puutarhakarkaamisen estämiseksi juurakkoja sisältävä puutarhajäte suositellaan hävittämään asianmukaisesti, ja lakastuvat kukinnot suositellaan leikkaamaan pois ennen siementen valmistumista. Villityneinä tavattavat yksilöt voidaan hävittää kunnolla ylös kaivamalla ja sitten tehokkaasti kompostoimalla tai polttamalla[3].
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättipoimulehti kasvaa puolivarjoisassa tai aurinkoisessa paikassa, hyvin vettä läpäisevässä maassa.
Syöminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättipoimulehti on muiden poimulehtilajien tapaan syötävä. Lehtiä voi hyödyntää salaatin tapaan, ja kukkia mausteena [4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Kekkilä (Arkistoitu – Internet Archive) (toimimaton linkki)
- ↑ Vieraslajit.fi: Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) Vieraslajit.fi. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ https://puutarha.net/artikkelit/3505/kukkapenkista_ruokapoytaan.htm