Pistiäiset
| Pistiäiset | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: |
Pistiäiset Hymenoptera Linnaeus, 1758 |
| Alalahkot | |
|
|
| Katso myös | |
Pistiäiset (Hymenoptera) ovat erittäin runsaslajinen hyönteislahko, josta tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 100 000 lajia. Pistiäisiä tavataan kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Niille on tyypillistä takaruumiin kärjessä sijaitseva pistin, johon liittyy usein myrkkyä tuottava rauhanen. Pistiäisistä muun muassa eräät mehiläislajit ovat hyötyeläimiä.
Yleispiirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pistiäisten ruumiin pituus vaihtelee lajin mukaan huomattavasti: alle millimetristä jopa seitsemään senttimetriin. Aikuisen hyönteisen päässä on isot verkkosilmät ja päälaella kolme pistesilmää. Tuntosarvissa on 3–60 jaoketta, mutta tavallisin määrä on naaraalla 12 ja koiraalla 13 jaoketta. Siipiä on kaksi ulkonäöltään toisistaan eroavaa paria. Siivet ovat läpinäkyvät ja siipisuonitus on melko yksinkertainen. Eräillä ryhmillä siivet ovat kokonaan surkastuneet (esimerkiksi mutipistiäisiltä) tai siivellisyys kattaa vain osan hyönteisen elinkaaresta (esimerkiksi muurahaisilla). Suuosat vaihtelevat suuresti. Periaatteessa pistiäisten suuosat ovat purevat, mutta joillakin ryhmillä alahuulesta muodostunut imukärsä on pääasiallinen ravinnonottotapa.[1]
Pistiäisten tunnusomainen piirre on takaruumiin kärjessä sijaitseva pistin. Pistin voi olla jatkuvasti esillä, tai hyönteinen voi vetää sen suojaan takaruumiinsa sisälle. Pistin on kehittynyt munanasettimesta, ja sekä saha- että loispistiäislajeilla se palvelee edelleen tätä tarkoitusta. Hoikkatyvisten alalahkossa on kuitenkin lajeja, joilla pistimeen liittyy myrkkyrauhanen. Myrkkyä käytetään yhtäältä saaliin tainnuttamiseen ja toisaalta puolustautumiseen vihollista vastaan. Joillakin lajeilla, kuten monilla muurahaisilla, pistin saattaa puuttua, mutta myrkkyrauhanen on silti olemassa.
Vapaina liikkuvat pistiäisten toukat muistuttavat melko paljon perhosten toukkia. Käsnäjalkoja on kuitenkin aina 6–8 paria, mutta perhostoukilla niitä on korkeintaan viisi paria. Pää erottuu yleensä hyvin toukan muusta ruumiista. Yhdyskuntina tai loisina elävien pistiäisten toukkien raajat ovat surkastuneet. Muodonvaihdos on täydellinen.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historiallisesti pistiäiset on jaettu sahapistiäisiin (Symphyta), loispistiäisiin (Parasitica) ja myrkkypistiäisiin (Aculeata). Aikuiset pistiäiset voivat olla joko petoja, kasvisperäisellä ravinnolla eläviä tai sekasyöjiä. Myös monilla kasviravintoa aikuisena nauttivilla lajeilla toukat vaativat eläinperäistä ravintoa, minkä vuoksi lahkossa on runsaasti lajeja, joilla aikuinen kerää maastosta toukkia ja muita hyönteisiä pesäänsä, vaikkei se itse syö niitä. Sahapistiäisten toukat elävät kasviravinnolla joko vapaina kasvillisuuden joukossa tai puuaineksen sisällä, ja eräät lajit ovat taloudellisesti huomattavia tuholaisia.
Erityisen yleisesti lahkossa esiintyy muiden selkärangattomien loisia, tarkalleen ottaen parasitoideja. Parasitoidit ovat erikoistuneita loisia, jotka laskevat munansa munanasettimen avulla tavallisimmin toisten hyönteisten toukkiin. Kuoriuduttuaan munasta pistiäistoukka alkaa syödä elossa olevan isäntänsä elimiä, kunnes se lopulta surmaa isännän ja kaivautuu ulos koteloitumaan. Joskus yhdessä toukassa loisii vain yksi pistiäistoukka, kun taas joillakin lajeilla, kuten vainokaisilla, yksi isäntätoukka voi saada sisälleen kokonaisen lauman pistiäistoukkia. Eräät loispistiäiset ovat jopa loistenloisia, eli niiden toukat elävät muiden loispistiäisten toukissa. Eräitä loispistiäisiä käytetään hyväksi biologisessa torjunnassa.
Lisääntyminen tapahtuu tavallisimmin suvullisesti, mutta esimerkiksi osa kiilupistiäisistä kykenee lisääntymään neitseellisesti.
Vaikka useimmat pistiäiset elävät erakkoina, joillekin lajeille on tyypillistä parvien ja yhdyskuntien muodostaminen. Erityisesti pitkälle kehittynyt aitososiaalisuus monimutkaisine yhdyskuntarakenteineen on yleinen piirre pistiäisten lahkossa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Huldén, Larry: Suomen hyönteislahkot. Luonnontieteellinen keskusmuseo.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Metsiemme pistiäisiä (UPM) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pistiäisten suojelu
- ITIS: Hymenoptera (englanniksi)
- HymIS forum (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
- BWARS – Bees, Wasps & Ants Recording Society (englanniksi)
- Bees, Wasps and Ants of North America (englanniksi)
- WaspWeb: Wasps of Africa and Madagascar (englanniksi)