Pison

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pisonia esittävä mosaiikkiteos.

Pison (Hepr. פִּישׁוֹן Pîšōn, m.kreik. Φισών) on yksi Ensimmäisen Mooseksen kirjan mainitsemista neljästä paratiisin joesta. Pison mainitaan joista ensimmäisenä. Sen sanotaan kiertävän Havilan maa, jossa on kultaa, suitsutuspihkaa ja onykskiveä.[1]

Vastaavuus todellisiin jokiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. Mooseksen kirjan neljästä joesta osa vastaa todellisia Lähi-idän alueen jokia. Tekstissä mainitaan esimerkiksi Tigris ja Eufrat. Pisonia ei kuitenkaan ole onnistuttu liittämään yksiselitteisellä ja yleisesti hyväksytyllä tavalla alueen todellisiin vesistöihin. Pisonia ei myöskään mainita muissa lähteissä, lukuun ottamatta Sirakin kirjaa, jossa se mainitaan ohimennen todeten "laki tulvii viisautta kuin Pison vettä."[2]

Osa raamatun tutkijoista on kuitenkin historian aikana pyrkinyt paikantamaan Pisonin maantieteellistä vastinetta. Keskiajalla vaikuttanut rabbi ja raamatun kommentaattori Raši tulkitsi Pisonin vastaavan Niiliä. Rašin mukaan etenkin Pisonin kuvaaminen tulvivana jokena tukisi sen vastaavuutta Niiliin. Lisäksi Pison olisi saattanut saada nimensä heprean sanasta pishtan, eli pellava. Niili puolestaan oli alueen pellavantuotannolle keskeinen joki. Mikäli Pison vastaisi Niiliä, kuvaisi Havilan maa Egyptiä tai Sudania, mikä kenties vastaisi kuvausta siitä, että alueella on ollut kullankaivuuta ja korukivituotantoa. Osa kommentaareista liittää Pisonin taas Gangesiin tai Indusjokeen. Tällöin Havilan maa samaistetaan Intiaan. Vaikka Pisonille on esitetty useita mahdollisia vastineita todellisten jokien joukossa, ei yksimielisyyttä joen kytköksestä todellisiin maantieteellisiin muodostelmiin ole saavutettu.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1. Moos 2:11
  2. Sirak 24:25
  3. Shaul Wolf: Where Are the Four Rivers that Come from Eden? chabad.org. Viitattu 14.12.2023.