Piñata

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katosta ripustettu piñata.

Piñata on esimerkiksi paperimassasta valmistettava ja tavallisesti makeisilla täytetty säiliö, jonka pelaaja rikkoo kepillä lyöden silmät sidottuna. Piñata liittyy etenkin Meksikossa vietettäviin maallisiin ja uskonnollisiin juhlapäiviin, joskin tapa on levinnyt myös Meksikon ulkopuolelle esimerkiksi naapuriin Yhdysvaltoihin.

Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaaja lyö piñataa yrittäen rikkoa sen kepillä silmät sidottuna.

Nykyiset piñatat valmistetaan yleensä paperimassasta. Perinteisemmät piñatat olivat paperilla koristeltuja saviruukkuja ja tähden muotoisia. Nykyisin piñata voi esittää miltei mitä tahansa, kuten vaikkapa paikallista poliitikkoa tai satuhahmoa. pääsiäisenä piñata esittää usein pääsiäismunaa tai pupua. Piñata täytetään usein yksittäin käärityillä kovilla makeisilla tai pääsiäisenä eri pääsiäiseen liittyvillä makeisilla. perinteinen täyte oli colación, eli sokerilla päällystetyt aniksen siemenet.[1]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piñatan alkuperä ei ole varsinaisesti Meksikossa, vaan tavan uskotaan syntyneen Kiinassa. Jo 1100-luvulla matkailleen Marco Polon sanotaan törmänneen tapaan uudenvuoden juhlinnan yhteydessä hänen matkustaessaan Kiinassa. Myöhemmin sama tapa levisi Espanjaan ja Italiaan, jossa piñatan rikkomista pelattiin hyvän ja pahan välisen taistelun symbolina paastojuhlallisuuksien aikana. Espanjalaiset toivat tavan mukanaan Amerikkaan, jossa leikistä tuli tapa levittää kristinuskoa paikallisen alkuperäisväestön keskuuteen. Joillakin paikallisilla alkuperäiskansoilla, kuten mayoilla ja asteekeilla oli ollut ennestään joitakin saman kaltaisia tapoja. Asteekit rikkoivat kalleuksilla täytettyjä saviruukkuja jumala Huitzilopochtlin kunniaksi ja mayat tunsivat pelin, jossa pelaajat iskivät silmät sidottuina rikki naruun ripustettuja saviruukkuja.[1]

Katolilaisen kirkon levittämästä piñatasta tuli selvästi uskonnollinen symboli. Alkuperäiset piñatat olivat paperilla koristeltuja saviruukkuja ja muodoltaan seitsemänsakaraisia tähtiä sakarojen edustaessa seitsemää kuolemansyntiä. Koristeltu piñata edusti myös saatanaa, joka ilmeni uskoville viehättävästi naamioituneena. Toisaalta narusta "taivaista" roikkuva piñata edusti myös toivoa ja silmien sitominen puolestaan sokeaa uskoa pahan kukistumisesta. Piñatan rikkomiseen käytetty koristeltu keppi edusti hyveitä. Piñatan uskonnollinen merkitys on nykypäiviin mennessä jo lähes kadonnut. Piñata liittyy kuitenkin Meksikossa edelleen etenkin posadas-juhlallisuuksiin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Darra Goldstein: The Oxford companion to sugar and sweets, s. 537-538. Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-931339-6. (englanniksi)