Finntack
| Oy Finntack Ltd | |
|---|---|
| Tunnuslause | Life is too short to drive slow |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1982 |
| Perustaja | Gunnar Gangsö |
| Toimitusjohtaja | Johannes Nevanlinna |
| Avainhenkilöt | Johannes Nevanlinna, Denis Marques |
| Kotipaikka | Hollola, Suomi |
| Toiminta-alue | koko maailma |
| Toimiala | urheiluvälineteollisuus |
| Tuotteet | raviurheiluvälineet ja -tarvikkeet, hevostarvikkeet |
| Liikevaihto | 10 milj. euroa (2020, Oy Finntack Ltd)[1] |
| Henkilöstö | 42 (2020, Oy Finntack Ltd)[1] |
| Emoyhtiö | Oy Finntack Holding Ltd |
| Tytäryhtiöt | Pharmacare Nova Oy (1996–)[2] |
| Kotisivu |
finntack |
Finntack tai Finn-Tack on suomalainen vuonna 1982 perustettu hevosalan yritys ja nykyään maailman suurin raviurheiluvälineiden valmistaja. Lahtelaisyritys harjoittaa hevostarvikkeiden kauppaa sekä valmistaa Hollolassa ravikärryjä ja PharmaCare-tuotemerkillä hevosten hyvinvointituotteita. Lisäksi Finntack myy myymälöissään tunnettuja ravi- ja ratsastusalan tuotemerkkejä kuten Back On Track, Carr & Day & Martin, Cowboy Magic, Fenwick, Foran, Happy Mouth Bit, Horseware, Lister, Mira, Pennsbury, Protecto, Spyder, TKO ja Zilco.[3]
Myymälöitä on Suomessa ja Norjassa kolme, Ruotsissa ja Ranskassa yksi. 42 työntekijästä toimii Norjassa kymmenen, Ranskassa viisi ja Ruotsissa kaksi. Liikevaihto 2019 oli liki kymmenen miljoonaa euroa, josta noin 30 prosenttia kotimaasta. Omistajat yhtiön toimitusjohtaja Johannes Nevanlinna ja markkinointijohtaja Denis Marques.[4]
Suojavaatetuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koronapandemian tullessa Eurooppaan, myös Finntackin liikevaihto pieneni. Hevosten loimet ja muut varusteet eivät käyneet kaupaksi, kun ravikilpailut keskeytettiin koronan takia lähes koko Euroopassa. Finntack perusti suojavaatetuotannon teollisuushalliin Hollolaan. Tuotantolinjaan investoitiin lähes puoli miljoonaa euroa ja koneet saatiin käynnistettyä parissa kuukaudessa. Suojavaatteet tulivat markkinoille kesäkuussa 2020.[5]. Myöhemmin Finntack oli uutisissa liittyen suojavaatetuotannon kannattavuuteen.[6][7]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finntackin perusti vuonna 1982 Lahdessa Norjasta Suomeen muuttanut Gunnar Gangsö tarkoituksena valmistaa pienessä mittakaavassa ravivarusteita ja myydä niitä lähinnä entiseen kotimaahan Norjaan. Nimenvaihdosten jälkeen yritys tuli tunnetuksi nimellä Finn-Valjas Oy, kunnes nimeksi vakiintui Finntack.lähde?
1990-luvun alussa yritys alkoi toimia teollisessa mittakaavassa. Finntack perusti tehtaan Pietariin heti Neuvostoliiton kaaduttua ja aloitti pian valmistuksen myös Ukrainassa ja Kiinassa. Vuoden 2012 paikkeilla Finntackilla oli tehdas myös Meksikossa. Suomessa tuotantoa oli tuolloin vain tytäryhtiö Pharmacare Novalla, joka valmistaa hevosten ja nahkavarusteiden hoitokemikaaleja ja täydennysrehuja.[2]
Se omisti vuoteen 2018 asti myös perustamansa Horze-ratsastustarvikeketjun.[8][9]
Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2016 lopulla Finntack ja Horze joutuivat Alankomaissa otsikoihin käyttämänsä logistiikkakeskuksen Northern Logistics B.V.:n maksamista huonoista palkoista nuorille työntekijöilleen. Sikäläinen sanomalehti NRC Handelsblad liitti logistiikkakeskuksen omistavan säätiön ja myös Finntackin Norjassa syntyneeseen herätysliikkeeseen Smithin ystävät (Suomessa Kristillinen Seurakunta tai DKM-Suomi).
NRC on aiemminkin syyttänyt herätysliikettä epäilyttävistä liiketoimintatavoista, kuten omaisuuden piilottamisesta veroparatiiseihin.[10][11] Finntack kiisti osaltaan syytökset ja syytti puolestaan lehteä dokumenttien väärentämisestä, muttei ryhtynyt oikeustoimiin[12].
Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT lähetti marraskuussa Smithin ystävien rahaliikenteestä ohjelmajakson ”Jumalan siunaamat rahat”. Sen mukaan Finntack on yksi yrityksistä, joka on saanut huomattavia lainoja, avustuksia tai molempia Smithin ystävien yhtiöltä BCC Financialilta Kyproksesta. Rahat on alun perin kerätty kirkon jäseniltä, joita kannustetaan lahjoittamaan kymmenisen prosenttia bruttotuloistaan kirkolle. Finntackin tai kirkon edustajat eivät suostuneet haastatteluihin ja pitivät MOT-toimituksen haltuunsa saamia dokumentteja mahdollisesti väärennettyinä ja itseään mustamaalauskampanjan kohteina. Asiakirjat ovat peräisin 2010-luvun Panaman papereiden kaltaisesta Cyprus Confidential -vuodosta, joka käsittää noin 3,6 miljoonaa Kyproksen veroparatiisista vuodettua yritysten asiakirjaa ja sähköpostia.[13][14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Oy Finntack Ltd maaseuduntulevaisuus.fi. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ a b Virtanen, Arja: ”3.3.1 Finntack Oy Ltd”, Jälleenmyyjiin kohdistuvan mainoskampanjan arviointi. Case: Pharmacare Nova Oy, s. 24. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.1.2020).
- ↑ Tuotemerkit finntack.com. Viitattu 5.1.2020.
- ↑ Finntack jatkaa ravivarustemaailman valloitusta juuriltaan maaseuduntulevaisuus.fi. Viitattu 20.12.2021.
- ↑ Hevosvarusteita valmistava yritys hyppäsi tekemään suojatakkeja sairaaloihin Yle. 23.3.2021. Viitattu 23.3.2021.
- ↑ Vuosi sitten pääministerikin halusi kotimaisia kasvomaskeja Iltalehti. 7.3.2021. Viitattu 07.3.2021.
- ↑ Suojavaatteiden valmistus käynnistyi pikatahdilla Hollolassa Iltalehti. 8.8.2021. Viitattu 8.8.2021.
- ↑ Partanen, Minttu-Maaria: Raviharrastajien Ikea, ratsastusmuodin H&M Helsingin Sanomat. 16.7.2016. Viitattu 1.1.2020. (Digitilaajille.)
- ↑ Meidän historiamme finntack.com. Viitattu 9.3.2021.
- ↑ ‘Malafide praktijken bij ruitersportketen Horze’ Hoefslag. 23.12.2016. Arkistoitu 1.1.2020. Viitattu 1.1.2020. (hollanniksi)
- ↑ Dohmen, Joep: How the leaders of the sectarian Smith’s Friends enrich themselves NRC Handelsblad. Viitattu 1.1.2020. (Maksumuuri.) Hollanninkielisen artikkelin tietokonesuomennos.
- ↑ Horze/Finntack ontkent aantijgingen NRC Bit. 13.1.2017. Viitattu 1.1.2020. (hollanniksi)
- ↑ Hänninen, Jyri: Jumalan siunaamat rahat Yle Areena. 13.11.2023. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ Hänninen, Jyri: Salaiset asiakirjat näyttävät, miten pienen kirkon jäseniltä kerättyjä rahoja päätyi sen omille johtajille Yle. 13.11.2023. Viitattu 12.3.2024.