Peter Motzfeldt
Peter Motzfeldt (3. elokuuta 1777 Orkdal, Norja – 1. huhtikuuta 1854 Kristiania, Norja) oli norjalainen kapteeni, Eidsvollin kansalliskokouksen osanottaja ja poliitikko. Hän oli kansalliskokousedustaja Frederik Motzfeldtin serkku.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Motzfeldt opiskeli Kööpenhaminan tykistöakatemiassa. Opiskeluaikanaan hän oli omaksunut valistus- ja vallankumousajan älyllisiä vaikutteita.[1] Napoleonin sotien yhteydessä, Tanska-Norjan liityttyä Napoleoniin, Motzfeld oli sijoitettuna Tanskan Länsi-Intiassa, Saint Thomasin saarella, missä brittijoukot pidättivät hänet vallattuaan saaret 1807.[2] Hän vietti kaksi vuotta Englannissa sotavankeudessa vuodesta 1807. Vuonna 1809 hän saapui Bergeniin, jossa hän lyöttäytyi nopeasti poliittisiin ja kirjallisiin piireihin. Hänen lähintä ystäväpiiriään olivat muun muassa tuomari Wilhelm Frimann Koren Christie ja Jonas Rein, joiden kanssa he muotoilivat käsityksensä maan tilanteesta keväällä 1814.[1]
Eidsvollin kansalliskokouksessa hän edusti tykistöä, mutta hän oli myös valittu ensimmäiseksi Bergenin edustajaksi muutoinkin. Motzfeldt osallistui aktiivisesti perustuslakikomitean työhön. Kokouksessa hän vastusti kaksikamarista parlamenttia. Häntä kehitti luultavasti myös ajatuksen siitä, että Lagtingin tuli istua yhdessä Korkeimman oikeuden kanssa Valtakunnanoikeuden istunnoissa. Vaikka hän profiloitui itsenäisyyspuolueen johtavana hahmona, häntä kunnioitettiin myös oppositiossa.[1]
Syksyllä 1814 Motzfeldt valittiin Stortingiin, minkä jälkeen hänestä tuli itsenäisyyspuolueen tärkein edustaja kreivi Herman Wedel-Jarlsbergin kokoomushallitukseen. Virkamiehenä hän pyrki tekemään selkeän eron Ruotsiin maiden unionista huolimatta, minkä vuoksi hän joutui kuninkaan epäsuosioon. Vuonna 1839 hän erosi ministerinvirasta ja vetäytyi valtakunnanpolitiikasta.[1] Hänet on haudattu Vår Frelsers-hautausmaalle Oslossa[2].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Peter Motzfeldt www.eidsvoll1814.no. Viitattu 26. tammikuuta 2008. (norjaksi)
- ↑ a b Øyvind Haaland ja Mari Mellum: Her hviler... Kjente personer på kirkegårdene i Oslo sentrum (pdf) Oslo kommune. Viitattu 26. tammikuuta 2008.
| ||||||||||||||
