Peter Maag
Peter Maag (10. toukokuuta 1919 Sankt Gallen – 16. huhtikuuta 2001) oli sveitsiläinen kapellimestari. Hän ansioitui sekä ooppera- että konserttiohjelmiston parissa.[1]
Maag opiskeli teologiaa ja filosofiaa yliopistoissa Zürichissä, Baselissa ja Genevessä. Pianonsoitossa häntä opetti Alfred Cortot. Maag oli vuosina 1943–1946 kiinnitettynä Theater Orchester Biel Solothurniin valmentajana, joka avusti musiikillista johtajaa. Toimittuaan Wilhelm Furtwänglerin ja Ernest Ansermet'n assistenttina hän pääsi Düsseldorfin oopperatalon pääkapellimestariksi, jona toimi vuosina 1952–1955. Tämän jälkeen Maag toimi musiikillisena johtajana Bonnissa vuoteen 1959; tänä aikana hän alkoi saada kansainvälistä huomiota. Bonnissa hän edisti vähäisesti esitettyjen teosten, kuten Robert Schumannin Genovevan näkyvyyttä. Vuonna 1959 Maag piti myös ensimmäiset oopperaesityksensä Isossa-Britanniassa; tuolloin hän johti Taikahuilun Covent Gardenissa ja Figaron häät Glyndebournen oopperafestivaalilla. Myöhemmin Maag johti Covent Gardenissa Faustin ja L'Africainen esitykset (1977, 1978). Näin kasvoi myös hänen maineensa ranskalaisen ohjelmiston kapellimestarina.[1]
Maag toimi vuosina 1964–1968 Volksoper Wienin musiikillisena johtajana. Vuonna 1972 hän teki debyyttinsä Metropolitan-oopperassa. Sittemmin Maag keskittyi varsinkin työskentelyyn Italiassa, johon hän myös asettui. Maag piti esityksiä muun muassa La Scalassa. Hän sai useita tunnustuksia Italiassa luomansa uran varrella. 1970-luvulla Maag vietti myös kaksi vuotta meditaation parissa tiibetiläisessä luostarissa. Myöhemmin hän selitti saaneensa "liikaa menestystä" ja "puhdistaneensa sielunsa" Tiibetin-aikanaan. Maag piti viimeisinä vuosinaan nuorille säveltäjille ja kapellimestareille Trevisossa suunnattua workshopia, jonka perusti ystävänsä Maurizio Jacobin kanssa.[1]
Orkestereista Maag johti muiden muassa RAI:n kansallista sinfoniaorkesteria, Espanjan kansallisorkesteria ja Bernin sinfoniaorkesteria. Hän edisti erityisesti Felix Mendelssohnin, Antonín Dvořákin ja lukuisten 1900-luvun säveltäjien tuotantojen asemaa. Maag aloitti levytysuransa 1950-luvulla sarjalla LP-äänitteitä Bambergin sinfoniaorkesterin kanssa. 1960-luvulla hän äänitti Wolfgang Amadeus Mozartin ja Felix Mendelssohnin teoksia Decca Recordsille Lontoon sinfoniaorkesterin ja Orchestre de la Suisse Romanden kanssa. Hän johti myös muun muassa Giuseppe Verdin Luisa Millerin levytyksen, jossa Montserrat Caballé lauloi nimiroolissa. Vuonna 1995 Maag päätti studiouransa Ludwig van Beethovenin sinfonioiden levytyksillä, jotka hän teki Orchestra di Padova e del Veneton kanssa Arts Music -levymerkille.[1]
Maag oli kahdesti naimisissa. Hänellä oli poika ensimmäisestä ja tytär toisesta avioliitostaan.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||
