Pesupähkinä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pesupähkinät ovat trooppisilla alueilla kasvavien saippuamarjojen (Sapindus) hedelmiä. Nimestään huolimatta ne eivät ole pähkinöitä, vaan luumarjoja. Ne ovat syömäkelvottomia, mutta niitä on käytetty vuosituhansia luonnonmukaisessa lääkinnässä ja pesuaineena Intiassa.

Pesuteho perustuu hedelmien kuorissa olevaan saponiiniin, joka liukenee yli 30-asteisessa vedessä ja toimii luontaisena pesuaineena.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin neljä puolikasta kuorta laitetaan pyykin mukana pesukoneen rumpuun esimerkiksi kangaspussissa. Määrää voi lisätä pyykin likaisuuden mukaan. Kuoret voi käyttää muutaman kerran uudestaan kuivumisen jälkeen. Lopulta ne hävitetään esimerkiksi biojätteen mukana.

Huuhteluainetta ei tarvitse käyttää lainkaan, sillä pähkinät jättävät pyykin pehmeäksi. Ne soveltuvat myös villavaatteiden ja silkin pesuun sekä käsipyykkiin. Valkopyykkiin voi laittaa hieman valkaisuainetta mukaan. Vaikeisiin tahroihin suositellaan käytettäväksi tahranpoistoainetta, esimerkiksi sappisaippuaa.

Suomessa viljeltävistä kasveista samaan käyttöön sopivat hyvänheikinsavikan siemenet. Se tekee kolme siemensatoa vuodessa ja siemeniä voi lisäksi käyttää kvinoan tapaan yön yli liotuksen jälkeen.

Yleisradion Kuningaskuluttaja-ohjelman vuonna 2009 tehdyn testin mukaan pesuteho on niin sanotuilla ekoaineilla yleisesti ottaen melko huono. Pesupähkinöillä pestäessä tahrat olivat vain haalistuneet, ja lika oli levinnyt entistä laajemmalle.[1] Toisaalta saman tahon tekemä vastaava koe varsinaisilla kaupan tahranpoistoaineilla toi samansuuntaisen tuloksen eli teollisiin tahranpoistoaineisiin verrattuna pesutulos oli hyvin samankaltainen [2]

Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saippuamarjojen hedelmät kerätään käsin ja kuivataan auringossa myyntiä varten.lähde?

Muut saponiinia sisältävät kasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raimo Hiltunen: Farmakognosia - Farmaseuttinen biologia. .

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väisänen, Virpi: Ekopesuaineissa on eroja Yle.fi. 27.2.2009. Viitattu 8.5.2014.
  2. Väisänen, Virpi: Tahranpoistoaineet eivät tehonneet pinttyneeseen likaan Yle.fi. 6.9.2007. Viitattu 8.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]