Perttulan teloitukset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuonna 1955 pystytetty muistomerkki uhrien joukkohaudalla.

Perttulan teloitukset eli ns. Perttulan verihäät olivat helluntaina 18.–20. toukokuuta 1918 tapahtuneita Suomen sisällissodan aikaisia teloituksia, jolloin valkoiset ampuivat noin 30–40 punaista tai sellaiseksi epäilytä. Nurmijärven Perttulan kylässä tapahtuneet teloitukset suoritti Uudenmaan ruotsinkielisistä suojeluskuntalaisista koottu Länsi-Uudenmaan pataljoona. Sen päällikkönä toimi ruotsalainen vänrikki Edward Ward komppanianpäällikköinään entinen Venäjän armeijan upseeri Ivar Hast ja suojeluskuntavänrikki Ivar Ståhle.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan alkuvaiheessa punaisten tiedetään Nurmijärvellä surmanneen neljä henkilöä. Joukossa olivat muun muassa Raalan kartanon isäntä sekä Rajamäen rautatieaseman asemapäällikkö, joka kieltäytyi luovuttamasta hallussaan olleita virka-aseita. Myöhemmin sodan aikana paikkakunnalla toimi yhteishallinto, jossa oli mukana myös valkoisten kannattajia. Oma suojeluskunta perustettiin vasta Nurmijärven siirryttyä valkoisten haltuun. Paikkakunnalla muodostettiin kenttäoikeus, johon kuului neljä sodan aikaisessa yhteishallinnossa toiminutta valkoista. Lisäksi mukana oli nimismies Väinö Valvio, joka metsästi innokkaasti punaisia koko seuraavan kesän ajan.[1]

Toukokuun puolivälin jälkeen Nurmijärvelle saapui Länsi-Uudenmaan pataljoona, joka oli jo muutaman viikon ajan kiertänyt eri puolilla Uuttamaata ja Varsinais-Suomea teloittamassa vangittuja punakaartilaisia. Teloitetut olivat vankeina Perttulan työväentalolla, josta heidät vietiin ammuttavaksi kahdessa eri ryhmässä. Joukossa oli myös kaksi naista. Nurmijärven paikallishistoria on myöhemmin väittänyt, että Nurmijärven valkoisilla ei ollut osuutta teloituksiin, mutta tapahtumia tutkineiden Olli Korjuksen ja Jaakko Paavolaisen mukaan paikalliset valkoiset olivat mukana valikoimassa uhreja. Määräys teloituksiin oli todennäköisesti saatu ylempää. Tutkijoiden mukaan on mahdotonta, että sodan jo päätyttyä ja eduskunnan kokoonnuttua, olisi Länsi-Uudenmaan pataljoonan tapainen rankaisuretkikunta liikkunut teloittamassa ihmisiä omin päin. Paavolainen pitää teloituskäskyn antajana Keravan suojeluskuntapiirin aluepäällikköä.[1]

Perttulassa teloitettujen tarkka lukumäärä ei ole tiedossa, mutta uhrien määräksi on arvioitu 29–37. Nuorin ammutuista oli vain 16-vuotias ja joukossa oli myös naisia.[2] Heidät haudattiin joukkohautaan teloituspaikalle, jonne vuonna 1955 pystytettiin muistomerkki ja samalla alue vihittiin hautausmaaksi. Teloitettuja haudattiin myös jo 1890-luvulla perustetulle Nummen hautausmaalle Raalantien varteen.[1] Kuolemaantuomittuja säilytettiin Perttulan osuuskaupan saunarakennuksessa, jonka seinään kiinnitettiin muistolaatta vuonna 2017. Aloitteen muistolaatasta teki Nurmijärvi-Seura.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Korjus, Olli: Kuusi kuolemaantuomittua, s. 169–172. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2014. ISBN 978-952-30002-4-7.
  2. Ojanne, Jaakko: Nurmijärvellä muistettiin sadan vuoden takaista tragediaa sovinnollisessa hengessä 25.5.2018. Kansan Uutiset. Viitattu 23.12.2018.
  3. Salonen, Juha: Perttulaan uusi muistolaatta teloitetuille – kaksi pakeni haudan partaalta 25.10.2017. Nurmijärven Uutiset. Viitattu 23.12.2018.