Periodos Nikomedeelle
| Periodos Nikomedeelle | |
|---|---|
| Περίοδος πρὸς Νικομήδη | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Pseudo-Skymnos |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | maantiede, periegesis |
| Julkaistu | n. 127–120/110 eaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Periodos Nikomedeelle (m.kreik. Περίοδος πρὸς Νικομήδη, Periodos pros Nikomēdē) on antiikin kreikkalainen maantieteellinen teos, jonka kirjoittajasta käytetään nimitystä Pseudo-Skymnos. Se laitettiin aiemmin virheellisesti Skymnos Khioslaisen nimiin.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Periodos Nikomedeelle sai nimensä siitä, että kirjoittaja omisti sen jollekin Nikomedes-nimiselle Bithynian kuninkaalle. Sisällön puolesta teos vaikuttaa syntyneen vuoden 127 eaa. jälkeen ja ennen vuotta 120 tai 110 eaa. Tämän perusteella kyseinen kuningas olisi Nikomedes III, joka hallitsi noin vuosina 127–94 eaa. Ainoa toinen mahdollisuus olisi Nikomedes IV (hallitsi 94–74 eaa.). Aiemmin on ehdotettu myös Nikomedes II:sta (hallitsi 149–127 eaa.), mutta teos sisältää viittauksen kuninkaan isään, mikä ei sovi häneen, sillä Nikomedes II surmautti oman isänsä Prusias II:n, eikä isän mainitseminen hänelle osoitetussa teoksessa näin ole oletettavaa.[2]
Teoksen Periodos Nikomedeelle kirjoittajan oman kertoman mukaan hän kirjoitti sen jäljitelläkseen Apollodoros Ateenalaisen samankaltaista jambimuotoista khronografiaa. Apollodoroksen teos valmistui joskus vuosien 144–138 eaa. välillä eli Nikomedes II:n aikana. Tämän johdosta on ainakin varmaa, ettei teoksen nimen Nikomedes voinut olla jo häntä paljon varhaisempi Nikomedes I (hallitsi jo 278–255 eaa.).[2]
Teoksen kirjoittajana pidettiin aiemmin Skymnos Khioslaista, sillä se katsottiin samaksi teokseksi kuin antiikin lähteiden hänen nimiinsä laittama maantieteellinen kuvaus (περιήγησις, periēgēsis).[3][4] Alun perin David Hoeschel julkaisi osan Periodoksesta Nikomedeelle Markianos Herakleialaisen nimellä editio princepsinä, joka sisälsi myös muiden kreikkalaisten maantieteilijöiden tekstejä (Augsburg, 1600, 8vo.). Fédéric Morel julkaisi sen uudelleen samoin Markianoksen nimellä (Pariisi, 1606, 8vo.). Ensimmäisenä teoksen laittoivat Skymnos Khioslaisen nimiin Lucas Holstenius ja Isaac Vossius, ja se esiintyy hänen nimissään vielä Jean-François Gailin toimittamassa kokoelmassa Geographi Graeci minores (1828) sekä B. Fabriciuksen laitoksessa (Leipzig, 1846).[3]
Augustus Meineke osoitti kuitenkin vuonna 1846, että Skymnoksen teos oli muiden antiikin aikaisten kirjailijoiden teoksissa esiintyvien lainausten perusteella proosamuotoinen, kun taas Periodos Nikomedeelle on kirjoitettu jambisäkeinä.[3][4] Näin Periodos Nikomedeelle -teoksen on kirjoittanut todellisuudessa joku muu, nimeltä tuntematon kirjoittaja, jota kutsutaan tutkimuksessa nimellä Pseudo-Skymnos (engl. Pseudo-Scymnus, lyhennettynä Ps.-Scymnus).[3][5]
Aubrey Diller on esittänyt, että Pseudo-Skymnos olisi ollut Pausanias Damaskoslainen, historioitsija ja maantieteilijä, joka vaikutti Bithyniassa vuoden 100 eaa. tienoilla.[6] Konstantin Boshnakovin ehdotuksen mukaan Pseudo-Skylaks olisi ollut Semos Deloslainen.[7] Joskus teoksen kirjoittajan on ehdotettu tunteneen ihailemansa Apollodoroksen henkilökohtaisesti, ja olleen esimerkiksi tämän oppilas. Tälle ei kuitenkaan ole vahvoja perusteita. Didier Marcotte ehdotti jopa, että he olisivat olleet sama henkilö, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty teoriassa olevien lukuisten ongelmien vuoksi.[8]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teos on kuvaus Välimeren ja Mustanmeren alueesta. Se on kirjoitettu jambimitassa, jota käytettiin muutoin erityisesti komedioissa, ja koostuu noin tuhannesta säkeestä.[3][1]
Kirjoittaja aloittaa Herakleen pylväiltä eli nykyiseltä Gibraltarilta Atlantin suulta ja kuvaa tämän jälkeen muun muassa Iberiaa, Liguriaa, Italiaa, Illyriaa, Kreikkaa, Traakiaa sekä Mustanmeren aluetta ja Vähää-Aasiaa. Samalla luetellaan kreikkalaisia mainittujen alueiden siirtokuntia sekä kuvataan myös seutujen alkuperäisiä asukkaita, kuten umbrialaisia, kelttejä, liburnialaisia ja muita kansoja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hunter, Richard: The prologue of the Periodos to Nicomedes (‘Pseudo-Scymnus’) On Coming After. De Gruyter. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ a b c Baronowski, Donald Walter: Polybius and Roman Imperialism, s. 40–42. Classical studies. A. & C. Black, 2013. ISBN 9781472504500. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Scymnus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Πάρος, Ἑρμώνασσα, Ἀυγάθη, Ἄρεως νῆσος; Skolia Apollonios Rhodoslaisen Argonautikaan 4.284; Apollonios Paradoksografos: Historiae Mirabiles 15, jossa tulee lukea Σκύμνος, ei Σκυτίνος.
- ↑ Hunter, Richard: The prologue of the Periodos to Nicomedes (‘Pseudo-Scymnus’) On Coming After. De Gruyter. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ Diller, Aubrey: The Authors Named Pausanias. Transactions and Proceedings of the American Philological Association, 1955, 86. vsk, s. 268–279.
- ↑ Boshnakov, Konstantin: ”Pseudo-Skymnos (Semos von Delos?)”. Teoksessa Palingenesia. 82. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2004. ISBN 978-3-515-08393-5.
- ↑ Fleischer, Kilian: The Original Verses of Apollodorus’ ”Chronica”: Edition, Translation and Commentary on the First Iambic Didactic Poem in the Light of New Evidence, s. 22–23. Walter de Gruyter GmbH & Co KG, 2020. ISBN 9783110703726. Teoksen verkkoversio.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekstilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Höschel, David (toim.): Geographica Marciani Heracleotae, Scylacis Caryandensis, Artemidori Ephesii, Dicaearchi Messenii, Isidori Characeni. Augsburg 1600.
- Morell, Frédéric (toim.): Marciani Heracleotae Poema De Sitv Orbis. Paris 1606.
- Vindingius, Erasmus (toim.): Marciani Heracleotæ „Perihegesis“ seu Orbis Descriptio cum Interpretatione latina ad verbum et notis. Kopenhagen 1662 (Lateinische Übersetzung). S. 196–237.
- Fabricius, B. (toim.): Scymni Chii Periegesis quae supersunt. Teubner, Leipzig 1846 Volltext.
- Meineke, August (toim.): Scymnii Chii Periegesis et Dionysii Descriptio Graeciae. Nicolai, Berlin 1846 Volltext.
- Müller, Karl (toim.): ”Anonymi [Scymni Chii, ut fertur,] Orbis Descriptio”, Geographi Graeci minores, s. 196–. Volume 1. Firmin Didot, 1855. Teoksen verkkoversio.
- Korenjak, Martin (toim.): Die Welt-Rundreise eines anonymen griechischen Autors („Pseudo-Skymnos“). Olms, Hildesheim 2003, ISBN 3-487-11847-5.
- Marcotte, Didier (toim.): Les Géographes grecs. Tome I, Introduction générale. Pseudo-Scymnos: Circuit de la terre. (Collection des universités de France. Série grecque, 403.) Paris 2000. ISBN 2-251-00487-4. S. 103–307.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pseudo Scymnus or Pausanias of Damascus: Circuit of the Earth. ToposText. (englanniksi)