Pentti H. Tikkanen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pentti Henrik Tikkanen (myös nimimerkki Närästyksiä; 9. maaliskuuta 1927 Kajaanin maalaiskunta13. joulukuuta 2006 Turku[1]) oli suomalainen majuri evp. ja kirjailija. Hän palveli sekä Puolustusvoimissa että rajavartiolaitoksessa.

Tikkanen asui lapsuus- ja nuoruusvuotensa Kajaanissa. Sotilasuralle hän suuntautui jatkosodan jälkeisinä vuosina. Hän palveli upseerina puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa useissa eri tehtävissä ja eri puolilla Suomea, erityisesti Lapissa. Näinä vuosina hän kiintyi pohjoisen luontoon ja alkoi kirjoittaa eri julkaisuihin eräaiheisia kertomuksia. Hän julkaisi ensimmäisen eräkirjansa vuonna 1968. Kolme vuotta myöhemmin hän kirjoitti kuvauksen jatkosodan aikaisista partisaani-iskuista Pohjois-Suomen siviilikyliin, ja tästä alkoi hänen laaja sotakirjatuotantonsa.

Tikkanen jäi eläkkeelle kapteenina ja hän asettui asumaan Pelloon, missä hän vietti suurimman osan kirjailijanurastaan. Viimeiset elinvuotensa hän asui Turussa omaistensa lähellä. Tikkanen kirjoitti urallaan yli 60 teosta ja jatkoi kirjallista työtään elämänsä viimeisiin päiviin saakka.

Tikkanen tunnettiin sotakirjailijana, mutta myös eräkirjat ovat merkittävä osa hänen tuotantoaan. Hänen kirjailijanuransa alkoi lehtien eräpalstojen avustajana. Esikoisteos Suuntana erämaat ilmestyi vuonna 1968. Varhaisessa tuotannossa vuorottelivat tasaisesti erä- ja sotateemat. Tikkanen itse piti Marskin kaukopartioritareita pääteoksenaan. Hän käytti kaukopartiokirjoissa lähteinään kaukopartiomiesten kätkemiä asiakirjoja. Asiakirjat hän sai veteraaneilta.

Tikkanen pakinoi Tornionlaakso-lehdessä nimellä Närästyksiä. Hän toimi Kirjallinen yhdistys Vestäjien ja Pohjoisten kirjailijoiden puheenjohtajana.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräkirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erätulilla (1975)
  • Naakimakoppelo (1976)
  • Jängänpolkijat (1978)
  • Erämaan kaipaus (1980)
  • Eräretkiä (1982)
  • Suuntana Sompio (1983)
  • Eräkaarre (1987)
  • Nuuskakairassa (1989)
  • Muuttunut kaira (1992)
  • Karhunkaatajia ja erämiehiä (1993)
  • Aitiopaikkametso (1995)
  • Erämiehiä hirvijahdissa (1996)
  • Eräpoluilla ja lohivesillä (1997)
  • Eräelämyksiä Lapista (1998)
  • Tapion ja Ahdin antimia (1999)
  • Kairojen taivaltajia (2000)
  • Muistojen eräretket (2002)
  • Myrskyn silmässä (2003) (kirjoituksia aikaisemmista kokoelmista)
  • Erä- ja rajamiehiä (2003) (kirjoituksia aikaisemmista kokoelmista)

Sotakirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Partisaanit hyökkäävät (1971) 4. painos 1997
  • Sissiprikaatin tuho (1973)
  • Kanoottisissit (1974)
  • Sissipartio saarroksissa (1975)
  • Salamapartio Kantalahteen (1976)
  • Tuhoojapartio (1977)
  • Marskin konepistoolimiehet (1978)
  • Marttinan sissit (1979)
  • Saksalaisten vankeina (1979)
  • Summan tulihelvetti (1980)
  • Kalpa ja teräs (1981)
  • Lapin kaukopartiot (1981)
  • Sissi-isku huoltokeskukseen (1981) 3. painos 1998
  • Kanavapartio (1982)
  • Kotikontujen sotaa (1983)
  • Kannaksen sissit (1983)
  • Yli Syvärin ja Äänisen (1984)
  • Tavoitteena Tankavaara (1984)
  • Sissinä selustassa (1985)
  • Unohtumaton partioretki (1986)
  • Hyppy helvettiin (1986)
  • Kannakselta Jäämerelle (1987)
  • Suurhyökkäyksen selustassa (1988)
  • Tiedustelijat (1988)
  • Viimeiset kaukopartiot (1989)
  • Lapin kuolemankolonnat (1990)
  • Rautasaappaissa kohti Murmanskia (1991)
  • Armoa ei tunnettu (1992)
  • Taistelulähetin sota (1993)
  • Partioita Lapin sodassa (1994)
  • Marskin kaukopartioritarit (1995)
  • Tappajan painajainen (1995)
  • Päämajan sissit (1996)
  • Sissiprikaatin tuho (1997)
  • Kaukopartiosissit rautateillä (2001)
  • Sotavangit (2002)
  • Myrskyn silmässä (2003)
  • Taistojen tie (2003)
  • Valiosissit kaukopartiossa (2004)

Romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joonas Kontion hiilivalkea (1977)
  • Raja-asema (1979)
  • Kasarmin varjossa (1980)
  • Revontulten rakkaus (1993)
  • Mehtäläiset (2005)

Nuortenkirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Venevaellus (1978)

Muu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Partioita Lapin sodassa (1995) äänikirja
  • Aitiopaikkametso (1996) äänikirja
  • Lapin sodan syyt ja länsirajan sotatoimet syksyllä 1944-keväällä 1945 (teoksessa: Sota ja evakuointi Pohjoiskalotilla 1944–1945 (1996))
  • Sissit erikoistehtävissä (1997)
  • Sissejä ja partisaaneja (1998)
  • Kohtaloita sodissamme (2000)
  • Lapin vuoden kierto: perukkalaisen ajatuksia 1980-luvulla (2004)
  • Raja ja kasarmi: muisteluksia sotilaan elämästä (2005)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. YLE Uutiset: Sotakirjailija Pentti H. Tikkanen on kuollut 15.12.2006. YLE. Viitattu 5.4.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]