Pensaskäärme

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pensaskäärme
Zamenis longissimus.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Tarhakäärmeet Colubridae
Suku: Zamenis
Laji: longissimus
Kaksiosainen nimi
Zamenis longissimus
(Laurenti, 1768)
Levinneisyyskartta
Pensaskäärmeen levinneisyys
Pensaskäärmeen levinneisyys
Synonyymit
  • Elaphe longissima (Laurenti, 1768) [1]
  • Coluber aesculapi Lacepede, 1789 [1]
  • Coluber longissima Laurenti, 1768 [1]
  • Coluber sellmani Donndorff, 1798 [1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pensaskäärme Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pensaskäärme Commonsissa

Pensaskäärme eli asklepioksenkäärme (Zamenis longissimus) on Euroopassa elävä tarhakäärmelaji.

Se on suurikokoinen (jopa yli 1,5 m) myrkytön käärme, joka kiipeilee taitavasti puissa ja pensaissa. Lajin ruokavalio koostuu pikkunisäkkäistä, liskoista ja linnuista, jotka se nielee kokonaisena. Pensaskäärme tukehduttaa saaliin kuristamalla ennen kuin nielee sen kokonaisena. Naaras munii kesä-heinäkuussa vajaat 20 munaa maaonkaloon tai kasvinjätteisiin.

Pensaskäärmeitä tavataan Etelä-Euroopassa ja Lähi-Idässä. Erillisesiintymiä on myös pohjoisempana, esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa. Pensaskäärmeitä esiintyi myös Tanskassa vielä 1800-luvulla. Pidetään todennäköisenä, että muinaiset roomalaiset Eurooppaa valloittaessaan toivat mukanaan ja istuttivat pensaskäärmeitä valloittamilleen seuduille. Olihan pensaskäärme antiikin aikoina terveyden ja lääketieteen vertauskuva, minkä vuoksi sitä suojeltiin. Pensaskäärmeitä pidettiin temppeleissä, joihin ihmiset tulivat kysymään neuvoja sairauksiinsa lääketieteen jumalalta, Asklepiokselta. Käärmeiden avulla saatiin lääkintätaidon jumalalta apua.

Asklepioksen sauvan ympärille kietoutunut pensaskäärme esiintyy vielä nykyisinkin lääkintätaidon symbolina. Apteekkien symboli, jossa pensaskäärme juo maljasta, liittyy puolestaan parannustaidon ja terveyden jumalattareen Hygieiaan.

Sauvan ympärille kiertynyt käärme eli niin sanottu Asklepioksen sauva yhdistetään tavallisesti lääketieteeseen, kun taas käärmeen ja maljan yhdistelmä viittaa yleensä lääkitsemiseen ja siten myös apteekkilaitokseen. Käärmeen nahanluonnin on katsottu symbolisoivan uudestisyntymistä ja voimien palaamista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pensaskäärme apteekin logossa
Asklepios, antiikin lääkintätaidon jumala

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Järvinen, Antero. Käärme - jumalattaresta paholaiseksi. Kirjayhtymä, 1997. ISBN 951-26-4264-6
  • UUSI ZOO : suuri eläinkirja. Osa 7. Matelijat, sammakkoeläimet, esiselkäjänteiset, selkäjänteiset, kalat 1. Suomalainen toimituskunta: Seppo Lahti ym. WSOY. Porvoo. 1989. ISBN 951-0-13896-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Zamenis longissimus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)