Pekka Peltokallio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pekka Peltokallio vuonna 1972.

Pekka Samuel Peltokallio (21. tammikuuta 1926 Ylistaro19. heinäkuuta 2017 Espoo[1]) oli suomalainen lääkäri ja professori.[2]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peltokallion vanhemmat olivat rovasti Jussi Heikki Peltokallio ja Sylvi Elisabeth Heikinheimo ja puoliso vuodesta 1954 Kerttu Mirjami Kuronen. Peltokallio tuli ylioppilaaksi 1944 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1953. Uransa alkuvuosina hän työskenteli lääkärinä Etelä- ja Keski-Suomessa.[3] Hän oli Helsingin yliopiston dosentti 1969–1975 ja sen jälkeen kirurgian apulaisprofessori 1975–1993.[4] Peltokallio tutki varsinkin urheilulääketiedettä ja urheilukirurgiaa. Hän toimi Suomen urheilulääkäriyhdistyksen puheenjohtajana 1969–1972 ja Suomen edustajana alan kansainvälisessä järjestössä International Federation of Sports Medicine (FIMS) 1962–1969.[5]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Carcinoma of the colon: A clinical study of 603 patients. Diss. Norstedt, 1965.
  • Urheilulääketieteen keskeisiä kysymyksiä. Toimittaneet Erkki Merikallio ja Pekka Peltokallio. Helsinki: Suomen urheilulääkäriyhdistys, 1969.
  • Ei se pelkää jolla pelaa: Pekka Peltokallion parhaat kaskut huippu-urheilijoistamme ja -lääkäreistämme. WSOY, 1975
  • Kuntoile terveesti. Toimittaneet Pekka Peltokallio ja Lauri Kultti Weilin + Göös, 1977. ISBN 951-35-1641-5
  • Naurudoping, WSOY 1978. ISBN 951-0-08952-4
  • Tyypilliset urheiluvammat. Luitpold-Werk, 1980.
  • Kirurgin kuntopuntari: Kaskuja akilleen kantapäästä ja lääkärin vastaanotolta. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24823-1
  • Tyypilliset urheiluvammat 1–2. Medipel, 2003. ISBN 952-91-5393-7
  • ”Meidän Pekasta tulee lääkäri”. (Muistelmat.) Medipel, 2006. ISBN 952-91-9804-3

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maineikas urheilulääkäri Pekka Peltokallio on kuollut. Ilta-Sanomat 20.7.2017.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 538. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 473. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  4. Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918–2000. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.8.2017
  5. Kuka kukin on 1982, s. 729. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.