Pekka Kaartinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pekka ”Vinski” Kaartinen (s. 3. heinäkuuta 1958[1]) on suomalainen uransa päättänyt jalkapalloilija, entinen lapsinäyttelijä ja nykyinen Icehearts-yhdistyksen nuorisotyöntekijä.[2]

Helsinkiläisen vanginvartijan perheeseen syntynyt Kaartinen sai 11-vuotiaana pääroolin Raili Ruston ohjaamissa televisioelokuvissa Koko kaupungin Vinski (1969) ja Vinski ja Vinsentti (1970)[2][3].

Näyttelemistä enemmän Kaartista kiinnosti jalkapallo, jonka harrastamisen hän aloitti samoihin aikoihin Käpylän Pallossa. Hän siirtyi 15 vuoden iässä Helsingin Jalkapalloklubiin ja pääsi HJK:n liigajoukkueeseen 18-vuotiaana. Pian Virginian Danvillessä sijaitsevan Averett Collegen eurooppalaisen jalkapallon valmentaja, suomalainen Vesa Hiltunen[4] kutsui Kaartisen Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pelaamaan koulunsa joukkueessa urheilustipendillä 1978–1981. Parin lukuvuoden jälkeen Kaartinen palkittiin Virginian parhaana ja alueellisen korkeakoululiigan taitavimpana pelaajana.[2][5][6]

Kaartinen pelasi ehtiessään koko ajan myös HJK:n joukkueessa. Kausina 1977–1981 hän pelasi Mestaruussarjassa yhteensä 51 ottelua ja teki niissä kuusi maalia.[7] Kaudella 1980 hän teki viisi maalia ja oli runkosarjassa joukkueensa toiseksi paras maalintekijä Miikka Toivolan jälkeen.[5][7] Tämän jälkeen hän pelasi Suomessa I divisioonassa ja II divisioonassa ja edusti Grankulla IFK:ta sekä välillä kauden 1985 Finnairin Palloilijoita.[7][8][9]

Kaartinen suoritti liiketalouden MBA-tutkinnon vuonna 1985 Pohjois-Carolinan yliopistossa ja palasi Suomeen.[8][9] Hän toimi parikymmentä vuotta öljy-yhtiö Esson tehtävissä Suomessa ja ulkomailla, kunnes siirtyi Espoon Oilers -salibandyseuran toiminnanjohtajaksi. Sen työpaikan hän menetti alaisensa tekemän kavalluksen sijaiskärsijänä. Vuonna 2013 Kaartinen kutsuttiin kasvattajaksi urheilupainotteista lastensuojelutyötä tekevään Iceheartsiin.[2]

Kaartinen pääsi jalkapalloansioistaan vuonna 1998 mukaan Averett University Cougar Club Hall of Fameen ja vuonna 2018 USA South Conference Hall of Fameen[6]. Hän pelasi vuosina 1975–1978 kolme nuorten ja kolme poikien maaottelua[10].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Meri, Heikki; Salopuro, Kaija & Suomalainen, Ilkka (toim.): Jalkapallokirja 1981, s. 197. Suomen Palloliitto, 1981. ISBN 951-9392-02-5.
  2. a b c d Parkkinen, Pia: Elämä kuin elokuvasta Yle. 18.12.2021. Viitattu 19.2.2022.
  3. Pekka Kaartinen Elonetissä.
  4. Vesa Hiltunen Averett Cougars. Viitattu 19.2.2022.
  5. a b Pekka Kaartinen USA:n ykkönen. Helsingin Sanomat, 27.5.1981, s. 33. Näköislehti (maksullinen).
  6. a b Pekka Kaartinen Averett Cougars. Viitattu 19.2.2022.
  7. a b c Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 112. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.
  8. a b FinnPa nuiji sarjajohtajan. Helsingin Sanomat, 20.5.1985, s. 30. Näköislehti (maksullinen).
  9. a b Pekka Kaartinen johti Granin Cupin välieriin. Helsingin Sanomat, 12.8.1988, s. 32. Näköislehti (maksullinen).
  10. Soininen, Heidi (vast. toim.): Jalkapallokirja 2015, s. 114. Suomen Palloliitto, 2015. ISSN 0787-7188.