Pavel Tšistjakov

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pavel Tšistjakov, Ilja Repinin maalaama muotokuva vuodelta 1878.

Pavel Petrovitš Tšistjakov (5. heinäkuuta (J: 23. kesäkuuta) 1832 Prudy, Tverin kuvernementti11. marraskuuta 1919 Detskoje Selo) oli venäläinen taidemaalari ja useiden muiden tunnettujen taidemaalarien opettaja.

Suuriruhtinatar Sofia Vitovtovna suuriruhtinas Vasili Sokean häissä 1433 anastamassa Vasili Kierosilmältä Dmitri Donskoin vyötä (1861).

Tšistjakov syntyi talonpoikaisperheeseen Tverin kuvernementissa. Hän opetteli nuorena piirtämään, valmistui hyvin arvosanoin koulusta ja pääsi vuonna 1849 oppilaaksi Pietarin taideakatemiaan. Tšistjakovin läpimurto oli vuonna 1861 taideakatemian lopputyöksi valmiin aiheen pohjalta tehty keskiajalle sijoittuva historiamaalaus Suuriruhtinatar Sofia Vitovtovna Vasili Sokean häissä, jossa hän näki paljon vaivaa luodakseen yksityiskohdista autenttisia ja henkilöistä uskottavia. Taideakatemia hankki maalauksen ja lähetti sen vuoden 1862 Lontoon maailmannäyttelyyn. Tšistjakov sai yhtenä kolmesta taiteilijasta kultamitalin ja oikeuden kuuden vuoden opintomatkaan ulkomaille. Hän opiskeli Roomassa ja vietti useita vuosia Italiassa, jossa hän maalasi maisemia ja henkilökuvia tavallisista ihmisistä. Palattuaan Venäjälle Tšistjakov toimi vuodesta 1872 Pietarin taideakatemian opettajana. Hän keskittyi enemmän opetustyöhönsä kuin maalaamiseen ja monet hänen maalauksistaan jäivät keskeneräisiksi. Lisäksi opiskeluvuosina alkanut toistuva sairastelu teki hänen maalaustyöstään katkonaista ja vaikeaa. Tšistjakov joutui etenevän kroonisen sairauden vuoksi vähitellen luopumaan kokonaan maalaamisesta elämänsä viimeisen neljänkymmenen vuoden ajaksi.[1]

Tšistjakovia pidettiin koko taideakatemian parhaana opettajana ja suurena pedagogina. Hän halusi tarjota opetusta mahdollisimman monelle halukkaalle ja pyrkiä harjaannuttamaan oppilaissaan itsenäistä ”taiteilijan silmää” sekä kehittämään kunkin yksilöllisiä vahvuuksia pelkän tiukan ohjauksen tai valmiiden teosten kopioimisen sijaan. Samaan aikaan hän painotti kuitenkin myös teknisen osaamisen ja teoreettisen tiedon merkitystä maalaustaiteelle. Tšistjakov kirjoitti myös viisiosaisen opaskirjan maalaustaiteesta ja sen opettamisesta. Tšistjakovin oppilaita olivat muun muassa Viktor Vasnetsov, Mihail Nesterov, Ilja Repin, Vasili Surikov, Vasili Polenov, Andrei Rjabuškin, Valentin Serov, Mihail Vrubel ja Eero Järnefelt.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Iliana Mejias-Ojajärvi: Venäjän maalaustaide: Ikoneista avantgarden kynnykselle, s. 66–72, 161, 178. WSOY, Helsinki 2006.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]