Paulette Goddard

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paulette Goddard
Paulette Goddard publicity shot, date unknown III (soft contrast).jpg
Henkilötiedot
Koko nimi Marion Pauline Levy
Syntynyt 3. kesäkuuta 1910
Whitestone Landing, Queens, New York, New York, Yhdysvallat
Kuollut 23. huhtikuuta 1990 (79 vuotta)
Ronco sopra Ascona, Ticino, Sveitsi
Ammatti näyttelijä
Puoliso
Näyttelijä
Aktiivisena 1929–1972
Merkittävät roolit
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Paulette Goddard (oik. Marion Pauline Levy; 3. kesäkuuta 1910 New York, New York, Yhdysvallat23. huhtikuuta 1990 Ronco sopra Ascona, Ticino, Sveitsi[1]) oli yhdysvaltalainen näyttelijä. Goddard oli tunnettu erityisesti 1930- ja 1940-luvuilla, jolloin hän näytteli muun muassa elokuvissa Nykyaika (1936), Kummitusyö (1939) ja Me tervehdimme elämää (1943), josta hän oli myös ehdolla parhaan naissivuosan Oscarin saajaksi.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goddard, syntymänimeltään Marion Pauline Levy, syntyi Joseph R. Levyn ja tämän vaimon Altan (o.s. Goddard) ainoaksi lapseksi Whitestone Landingissa, Queensin kaupunginosassa New Yorkissa 3. kesäkuuta 1910. Vanhemmat erosivat Goddardin ollessa vielä hyvin nuori, minkä jälkeen äiti kasvatti hänet yksin. Goddard aloitti uransa lapsimallina ja liittyi teini-ikäisenä kuuluisaan Broadwaylla esitettyyn tanssirevyyseen Ziegfeld Follies. Ilmeisesti hän samoihin aikoihin myös vaihtoi nimensä Paulette Goddardiksi.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erottuaan Edgar Jamesista 1930-luvun alussa Goddard muutti Hollywoodiin luodakseen uraa elokuvanäyttelijänä. Hän esiintyi aluksi vaatimattomissa sivuosissa muun muassa Ohukainen ja Paksukainen -elokuvissa, kunnes vuonna 1932 aloitti suhteen Charles Chaplinin kanssa. Pari oli naimisissa vuosina 1936–1942,[2]tarvitaan parempi lähde ja Chaplin valitsi Goddardin naispääosaan elokuvissaan Nykyaika (1936) ja Diktaattori (1940), joiden ansiosta Goddard tuli tunnetuksi. Chaplinin elokuvien lisäksi Goddard näytteli 1930-luvulla myös David O. Selznickin tuottamissa elokuvissa. Selznick harkitsikin Goddardia vakavasti Scarlett O’Haran rooliin elokuvaan Tuulen viemää (1939), mutta päätyi lopulta antamaan osan Vivien Leighille. Selznick lainasi Goddardia myös elokuvastudio Metro-Goldwyn-Mayerin elokuviin. Elokuvassa Naiset (1939) Goddard näytteli ajan suosituimpienlähde? naistähtien, kuten Joan Crawfordin ja Norma Shearerin, kanssa.lähde?

Goddardin uran huippuvuodet alkoivat kuitenkin vasta hänen solmittuaan elokuvasopimuksen Paramount Picturesin kanssa 1930-luvun lopulla. Paramountilla Goddard näytteli päärooleja muun muassa Cecil B. DeMillen elokuvissa sekä komedioissa yhdessä Bob Hopen ja Fred Astairen kanssa. Hän oli sivuosastaan ehdolla Oscarin saajaksi roolistaan sotadraamassa Me tervehdimme elämää (1943).[3]

1940-luvun lopulla Goddardin suosio alkoi kuitenkin hiipua, ja 1950-luvulla hän esiintyi enää muutamissa B-luokan elokuvissa sekä televisiossa. Hänen viimeiseksi työkseen jäi pieni sivuosarooli televisioelokuvassa The Snoop Sisters (1972). Näyttelijänuransa jälkeen Goddard tunnettiin kuitenkin elokuvauran ja neljän avioliiton kautta kerääntyneestä huomattavasta varallisuudestaan, sekä seurapiirihenkilönä erityisesti hänen ystävystyttyään taiteilija Andy Warholin kanssa 1980-luvulla.lähde?

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goddardin kolme ensimmäistä aviolittoa päättyivät eroon: miljonääri Edgar James (1927–1931), näyttelijät Charles Chaplin (1936–1942) ja Burgess Meredith (1944–1950). Viimeinen avioliitto kirjailija Erich Maria Remarquen kanssa kesti miehen kuolemaan asti (1958–1970). Avioliitot olivat lapsettomia, mutta Goddard oli Chaplinin poikien Charles nuoremman ja Sydneyn äitipuoli.lähde?

Goddard kuoli sydänsairauteen 79-vuotiaana 23. huhtikuuta 1990 Sveitsissä Ronco sopra Asconassa. Hän testamenttasi miljoonia dollareita New Yorkin yliopistolle, jossa on nykyisin Goddardin nimeä kantava professuuri ja opiskelija-asuntola.lähde?

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nykyaika (1936)
  • Tyttöjä alle 20:n (Dramatic School, 1938)
  • Koko perhe hummaamassa (Young at Heart, 1938)
  • Naiset (1939)
  • Kummitusyö (The Cat and the Canary, 1939)
  • Mustan saaren kummitus (The Ghost Breakers, 1940)
  • Diktaattori (1940)
  • Sankarieskadroona (North West Mounted Police, 1940)
  • Tanssin tapaan (Second Chorus, 1940)
  • Kultainen hetki (Pot O’Gold, 1941)
  • Totuutta harrastava valehtelija (Nothing But the Truth, 1941)
  • Kun myrsky raivoaa (Reap the Wild Wind, 1942)
  • Me tervehdimme elämää (So Proudly We Hail!, 1943)
  • Johtaja etsii yösijaa (Standing Room Only, 1944)
  • Kadun herttuatar (Kitty, 1945)
  • Kotiapulaisen päiväkirja (The Diary of a Chambermaid, 1946)
  • Mieheni tahtoo erota (Suddenly, It's Spring, 1947)
  • Ihanneaviomies (An Ideal Husband, 1947)
  • Meidän iloinen joukkomme (1948)
  • Anna Lucasta – sataman morsian (Anna Lucasta, 1949)
  • Välinpitämättömät (Gli indifferenti, 1964)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Evensen, Bruce J.: Goddard, Paulette American National Biography. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 12.11.2019. (englanniksi)
  2. Paulette Goddard Find a Grave. Viitattu 3.3.2020. (englanniksi)
  3. Fischel, Jack R.: ”The Encyclopedia: G”, Encyclopedia of Jewish American Popular Culture, s. 168. ABC-CLIO, 2008. ISBN 978-031-308-734-9. Google-kirjat (viitattu 3.3.2020). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]