Sydney Earle Chaplin
| Sydney Earle Chaplin | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. maaliskuuta 1926 Beverly Hills, Los Angeles, Kalifornia |
| Kuollut | 3. maaliskuuta 2009 (82 vuotta) Rancho Mirage, Kalifornia |
| Puoliso | Margaret Beebe |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1952–1977 |
| Palkinnot | |
|
Tony: 1957 |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Sydney Earle Chaplin (31. maaliskuuta 1926 Beverly Hills, Kalifornia, Yhdysvallat – 3. maaliskuuta 2009 Rancho Mirage, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä. Hän oli Charles Chaplinin toinen lapsi tämän toisesta avioliitosta teini-ikäiseen Lita Greyn kanssa. Hänellä oli myös vanhempi veli Charles nuorempi (1925–1968) sekä kahdeksan nuorempaa sisarpuolta isänsä neljännestä avioliitosta Oona O'Neillin kanssa. Vanhemmat erosivat vuonna 1927, jolloin Greylle myönnettiin lasten huoltajuus.[1] Chaplin nimettiin setänsä Sydney Chaplinin mukaan, mutta eron jälkeen äiti kutsui häntä aina Tommyksi.[2] Äidin nuoruuden ja kiertävän laulajan uran takia äidinäiti Lillian Spicer McMurray huolehti lapsista näiden ollessa pieniä. Isäänsä he alkoivat tavata viikonloppuisin 1930-luvulla.[3]
Chaplin taisteli toisessa maailmansodassa George S. Pattonin Yhdysvaltain maavoimien 3. armeijassa, ja palattuaan Kaliforniaan perusti vuonna 1946 ystäviensä kanssa pienen The Circle -teatterin, jonka näytelmissä hän alkoi myös näytellä.[4][5] Teatteri on edelleen toiminnassa El Centro -nimellä.
Chaplin näytteli ensimmäisen kerran elokuvissa isänsä elokuvassa Parrasvalot (1952), jossa sai yhden tärkeimmistä sivurooleista. Hän näytteli myöhemmin sivuosassa myös isänsä viimeisessä elokuvassa Hongkongin kreivitär (1967), mutta muuten sai lähinnä vaatimattomia rooleja B-luokan elokuvissa. Sen sijaan hän oli tunnettu näyttelijä Broadwaylla, esiintyen muun muassa musikaaleissa Bells Are Ringing, josta hän voitti parhaan musikaalissa esiintyneen miessivuosanäyttelijän Tony-palkinnon vuonna 1957, ja Funny Girl, josta oli ehdolla saman palkinnon voittajaksi vuonna 1964.[6]
Chaplin vetäytyi näyttelemisestä 1970-luvulla. Hänellä oli 1980-luvulla Chaplin's-ravintola Palm Springsissä.[2]
Chaplin oli elämänsä aikana kahdesti naimisissa, 1960-luvulla ranskalaisen balettitanssija Noëlle Adamin kanssa[4][7] ja vuodesta 1998 kuolemaansa asti pitkäaikaisen naisystävänsä Margaret Beeben kanssa.[2] Hänellä oli ensimmäisestä avioliitosta poika Stephan Chaplin.
Chaplin kuoli 82-vuotiaana aivoverenkiertohäiriöön kotonaan Rancho Miragessa.[7]
Broadway-musikaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bells Are Ringing (1956–1959)
- Goodbye, Charlie (1959–1960)
- Subways Are for Sleeping (1961–1962)
- In the Counting House (1962)
- Funny Girl (1964–1967)
Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Parrasvalot (Limelight; 1952)
- Kuningaskuntani naisesta (Abdulla the Great; 1955)
- Faaraoitten maa (Land of the Pharaohs; 1955)
- Sinetöity tunnustus (Confession; 1955)
- Punaisen taivaan alla (Pillars of the Sky; 1956)
- 4 tyttöä tulee kaupunkiin (Four Girls in Town; 1957)
- Taistelu aavekaupungissa (Quantez; 1957)
- Hongkongin kreivitär (A Countess from Hong Kong; 1967)
- A doppia faccia (1969)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Robinson, David: Chaplin – His Life and Art. Lontoo: Collins, 1985. ISBN 0-00-216387-X. (englanniksi)
- Out from the Shadow of the Little Tramp People Magazine. Arkistoitu 30.3.2011. Viitattu 8. syyskuuta 2011.
- Obituary: Sydney Chaplin The Guardian. Viitattu 8. syyskuuta 2011.
- Sydney Chaplin dies at 82; stage actor and son of Charlie Chaplin Los Angeles Times. Viitattu 8. syyskuuta 2011.
- Sydney Chaplin, Actor Who Dodged Father’s Shadow, Dies at 82 New York Times. Viitattu 8. syyskuuta 2011.
- Sydney Chaplin Internet Broadway Database. Viitattu 8. syyskuuta 2011.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
