Patrick Bruun

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Patrick Magnus Bruun (17. huhtikuuta 1920 Helsinki30. kesäkuuta 2007 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (historioitsija).[1] Bruun oli erikoistunut myöhäisantiikin numismatiikkaan, ja hän toimi Suomen Rooman-instituutin johtajana 1965–1968 sekä Åbo Akademin yleisen historian professorina 1968–1983.

Bruunin vanhemmat olivat Otto Bruun (s. 1886) ja Elsa Maria o.s. Inberg (s. 1886). Patrick Bruunin ensimmäinen puoliso vuosina 1945–1950 oli Kyllikki Forssell ja toinen puoliso vuosina 1953–1992 Eva Ulli Margareta o.s. Aminoff.[2] Suomalainen sosiologi ja kansainvälisesti merkittävä alkoholipolitiikan tutkija Kettil Bruun (1924–1985) oli Patrick Bruunin nuorempi veli.

Teoksia (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Constantinian Coinage of Arelate, Helsinki 1953.
  • Studies in Constantinian Chronology, New York 1961.
  • Sylloge inscriptionum christianarum veterum Musei Vaticani I–II, Helsinki 1963 (muut tekijät: Iiro Kajanto, Henric Nordberg, Jaakko Suolahti, Rolf Westman ja Johan Henrik Zilliacus).
  • Roman Imperial Coinage VII. Constantine and Licinius, A.D. 313–337, London 1966.
  • Studies in Constantinian Numismatics. Papers from 1954 to 1988, Rome 1991.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bruun, Patrick hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 88. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.