Pantteri-ilves
| Iberianilves | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
| Alaheimo: | Kissat Felinae |
| Suku: | Ilvekset Lynx |
| Laji: | pardinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lynx pardinus |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Iberianilveksen levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Pantteri-ilves[2][3][4] eli espanjanilves[5] tai iberianilves[6] (Lynx pardinus) on kissaeläinlaji, joka elää vain Espanjan ja Portugalin alueilla. Se on yksi ilvesten suvun neljästä lajista, ja toinen kahdesta eurooppalaisesta euraasialaisen ilveksen ohella. Se luokiteltiin aiemmin vain euraasialaisen ilveksen populaatioksi[2].
Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti vuonna 2008 lajille uutta suomenkielistä nimeä iberianilves,[7] jota Suomen Lajitietokeskus suosittelee käytettäväksi[6].
Uhanalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iberianilves rauhoitettiin vuonna 1979. 1980-luvulla lajia oli elossa vielä yli tuhat yksilöä.
Vuonna 2014 luonnossa Espanjan keski-, etelä- ja länsiosissa sekä Portugalissa eli arviolta 327 iberianilvestä[8]. Vuonna 2019 tämän lajin määrä nousi yli 800 yksilöön[9]. Ilveksiä on kasvatettu useissa eri kasvatuslaitoksissa Espanjassa ja Portugalissa, josta niitä on päästetty vapaaksi luontoon yhteensä noin 140 yksilöä. Merkittäviä uhkatekijöitä lajille ovat ravinnon puute luonnossa, salametsästys ja liikenne. Vuonna 2014 yhteensä 22 ilvestä kuoli törmäyksissä ajoneuvojen kanssa. Kesäkuussa 2015 IUCN laski lajin uhanalaisuusluokitusta äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi.[8]
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iberianilves on hieman pienempi ja voimakkaammin täplikäs kuin euraasialainen ilves.[2] Sen säkäkorkeus on 40–60 cm. Uros painaa keskimäärin 18 kg ja naaras 12 kg.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iberianilves syö pääasiassa kaniineja. Se saalistaa myös mufloneja ja hirvieläimiä. Kaniinikannan romahtaminen 1980-luvulla virustaudin vuoksi vähensi myös iberianilvesten määrää.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Von Arx, M. & Breitenmoser-Wursten, C.: Lynx pardinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 46. (Englanninkielinen alkuperäisteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
- ↑ Koivisto, I., & Sarvala, M.: ”kissaeläimet”, Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät. Weilin + Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.
- ↑ Laukkanen, Anna-Maija; Virtanen, Matti: Koko perheen eläinkirja, s. 81. (Toinen painos). Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9.
- ↑ Espanjanilves – uhanalainen tupsukorva Pandan polku, 3/2003.
- ↑ a b iberianilves – Lynx pardinus laji.fi. Viitattu 5.1.2020.
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 30.11.2010.
- ↑ a b Iberian lynx returns to Spain from verge of extinction BBC News. BBC. Viitattu 25.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Jones, Sam: The lynx effect: Iberian cat claws its way back from brink of extinction The Guardian. 25.10.2020. Viitattu 9.11.2020.