Pajuperänkankaan tuulivoimapuisto
| Pajuperänkankaan tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Haapajärvi |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2022 [1] |
| Valmistunut | 2024 [1] |
| Perustaja | Infinergies Finland Oy |
| Rakennuttaja | ABO Wind Oy [2] |
| Omistaja | L&G NTR Clean Power [3] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [4] |
| Korkeus | 135–160 m [5] |
| Pinta-ala | 4,1 km² [5] |
| Tuulivoimalat | 14 × Vestas V162 (6,2 MW) [1][6] |
| Kapasiteetti | 86,8 MW [1] |
 Pajuperänkankaan tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pajuperänkankaan tuulivoimapuisto on Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven Mustanperän eteläpuolella sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 14 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 87 megawattia. Tuulivoimapuiston on rakentanut ABO Wind Oy [2] ja sen omistaa L&G NTR Clean Power.[1][3][5][6][7]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto sijaitsee noin 11 kilometriä Haapajärven keskustaajamasta lounaaseen Reisjärven vastaisen rajan tuntumassa [1]. Se on asumatonta metsämaata, jossa lähin asutus sijaitsee 2,0 kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Tuulipuiston pituus on 3,9 kilometriä, leveys 2,3 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 4,1 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 4,75 neliökilometriä [8]. Sinne johtaa Mustanperältä huoltotie kantatieltä 58.[5] Tuulen suunta on alueella enimmäkseen lounainen, jossa tuulen nopeuden keskiarvo 100 metrin korkeudessa on noin 6,2 ja 200 metrin korkeudessa noin 7,7 metriä sekunnissa.[9]
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V162-mallia, jonka napakorkeus on 168 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 162 metriä, ja jonka kapasiteetti on 6,2 megawattia.[1] Voimaloiden tornit koottiin lohkoista, jotka painavat jopa 90 tonnia [10]. Voimalat sijaitsevat maastossa 135–160 metrin korkeudella mpy.[5]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa [4] alueen pohjoispuolella kantatien viereen rakennetulle sähköasemalle. Sieltä sähkö johdetaan siirtolinjaa myöten Haapajärvelle, jossa sähkö syötetään kantaverkkoon.[2][11]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuistoa varten perustettiin tammikuussa 2016 Haapajärven Pajuperänkankaan Tuulivoima Oy, jonka puitteissa tuulivoimapuiston työt teetettiin.[12] Tuulivoimapuiston maa-alueiden käyttöoikeudet ja tieverkoston käyttösopimukset solmittiin ja erilaiset luontoselvitykset aloitettiin samana vuonna.[1] Infinergies Finland Oy toimitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle YVA-menettelyn mukaisen arviointiohjelman marraskuussa 2016. Siinä esiteltiin hankesuunnitelmana rakentaa 850 hehtaarin alueelle 16 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus olisi enintään 180 ja tuuliturbiinin halkaisija enintään 180 metriä. Voimaloiden kapasiteetti olisi 3–6 megawattia, jolloin kokonaiskapasiteetiksi muodostuisi enintään 96 megawattia. Tuotettu sähkö johdettaisiin kantatien varressa sijaitsevalle sähköasemalle ja sähkö johdettaisiin sieltä tien suuntaisesti pitkin Haapajärvellä sijaitseville sähköasemille. Yhteysviranomainen antoi arviointiohjelmasta lausunnon helmikuussa 2017. Siinä pyydettiin tarkentamaan arviointiselostuksessa hankkeen parametreja ja samalla huomioimaan kolmannen vaihemaakuntakaavan rajoitukset.[9][13][14]
Kuulutuksen, yleisötilaisuuksien ja lausuntojen saamisen jälkeen hankkeen arviointiselostus saapui ELY-keskukselle elokuussa 2017. Hankkeen laajuus säilyi samana kuin arviointiohjelmassa. Hankealue sijoittui suurimmaksi osaksi, mutta ei kokonaan, vaihemaakuntakaavassa tuulivoimalle varatulle alueelle (tv-1 358).[4] Arviointiselostuksesta annetun kuulutuksen jälkeen yhteysviranomainen antoi tammikuussa 2018 lausuntonsa. Siinä todettiin esimerkiksi, ettei sähkönsiirto länsipuolella olevaan 400 kilovoltin sähkölinjalle ei olisi Fingridin mukaan ollut mahdollista. Viereisen Natura-alueen lähettyville oli vaihemaakaavan vastaisesti sijoitettu tuulivoimaloita, joista esimerkiksi voimala T14 vaadittiin poistettavaksi tai siirrettäväksi. Lisäksi mainittiin, että tv- ja radiosignaalien häiriöt olisivat tuulivoimapuiston vastuulla.[13][8]
Haapajärven kaupunki laati toukokuussa 2018 osayleiskaavaehdotuksen, johon oli merkitty 15 tuulivoimalaitoksen paikat. Tässä yhteydessä mainittiin, että hankkeen vastuuyhtiöt olivat Infinergies Finland Oy ja ABO Wind Oy yhdessä. Kaava-alueen pinta-ala oli 746 hehtaaria, joka jakautui valtion omistamiin maapalstoihin ja yksityisiin maihin. Niistä muodostui yhteensä 32 maapalstaa, joihin tuulivoimaloiden paikoiksi oli valittu vain yksityisten omistajien palstat.[11] Kesäkuussa uutisoitiin, että osayleiskaavaehdotuksen 15 tuulivoimalasta viiden voimalan paikkaa muutettaisiin.[15] Osayleiskaava hyväksyttiin keväällä 2019 [1], mutta siitä valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Oikeus kumosi rakennuskaavan tuulivoimalan nro 1 osalta, koska sen sijoittamisessa ei huomioitu tarpeeksi alueen linnustoa.[16][17] Huhtikuussa 2020 uutisoitiin, että rakennusluvat vedettiin pois käsittelystä, sillä tuulivoimaloiden tyyppi vaihdettiin tehokkaampaan. Tämän vuoksi rakennuslupaprosessi käynnistettiin alusta alkaen uudestaan.[18] Uudet rakennuslupahakemukset lähetettiin kaupungille kesällä 2020 [1]. Ympäristölautakunnan pöytäkirjaotteesta helmikuulta 2021 selviää, että voimalasta nro 4 olisi jätetty oikaisuvaatimus, joka kuitenkin hylättiin.[16] Vuonna 2021 suunniteltiin tulevia rakennustöitä [1]. Tuulivoimapuiston lopulliseksi voimalaitosluvuksi jäi 14.
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakentamisen valmistelut aloitettiin maaliskuussa ja varsinaiset rakennustyöt elokuussa 2022. Tuulivoimapuiston tiestön, sähkön- ja tiedonsiirtoverkon ja voimaloiden perustukset rakensi Skarta, jonka nykyinen nimi on NYAB Oyj. Perustukset olivat valmiina tammikuussa 2023. Rakentaminen jatkui talven yli kesään asti. Kesäkuussa 2023 järjestettiin rakennustyömaalle yleisölle avoin vierailupäivä.[1] Tuulivoimalaitoksien osat toimitettiin huhti- ja toukokuussa ja niitä pystytettiin kesän ja syksyn aikana [10]. Rakennustyöt valmistuivat tammikuussa 2024, mutta vielä keväällä ja kesällä viimeisteltiin esimerkiksi tuulivoimapuiston maisemointia ja louhoksien aitaamisia.[3][2]
Uutiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyskuussa 2023 myi ABO Wind Oy tuulivoimapuiston sijoitusrahastolle L&G NTR Clean Power (Europe). Rahasto oli Legal & General Investment Managementin (LGIM) ja irlantilaisen NTR:n yhteinen yritys. Samalla solmittiin 10-vuotiset sähkönhankintatoimitussopimukset (PPA) tanskalaisen Grundforsin ja norjalaisen Statkraftin kanssa.[19]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Pajuperänkankaan tuulivoimapuisto – Haapajärvi abo-wind.com. 2024. Helsinki. Viitattu 12.6.2024.
- ↑ a b c d Haapajärvelle rakentuva Pajuperänkankaan tuulipuisto on valmiina tuotantoon tulevana syksynä yritma.fi. 4.4.2023. Kuopio: Joensuun kustannus Oy. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ a b c ABO Windin hankekehitystyö on kovassa vauhdissa yritma.fi. 8.4.2024. Helsinki. Viitattu 12.6.2024.
- ↑ a b c Pajuperänkankaan tuulivoimahanke (PDF) (YVA-menettelyn arviointiselostus) ymparisto.fi. 8.2017. Kempele: Infinergies Finland Oy & Pöyry Finland Oy. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ a b c d e Pajuperänkankaan tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.6.2024.
- ↑ a b Pajuperänkangas www.thewindpower.net. 12.3.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 12.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 12.6.2024.
- ↑ a b Yhteysviranomaisen lausunto Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (PDF) (YVA-menettelyn lausunto arviointiselostuksesta, s. 31–36) ymparisto.fi. 30.1.2018. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ a b Pajuperänkankaan tuulivoimahanke (PDF) (YVA-menettelyn arviointiohjelma, s. 8, 11, 24) ymparisto.fi. 11.2016. Kempele: Infinergies Finland Oy & Pöyry Finland Oy. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ a b Laatikainen, Tuula: 80-metrisiä lapoja, 90-tonnisia tornilohkoja ja 15 miljoonan nosturi – Kuvat näyttävät, millaista on kuljettaa ja rakentaa tuulivoimala Suomeen tekniikkatalous.fi. 23.8.2023. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ a b Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahanke Osayleiskaavaehdotus (PDF) (osayleiskaavaehdotus) haapajarvi.fi. 31.5.2018 / 12.11.2018. Haapajärvi: Haapajärven kaupunki. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Haapajärven Pajuperänkankaan Tuulivoima Oy kauppalehti.fi. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 12.6.2024.
- ↑ a b Pajuperänkankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi YVA-menettely. 29.5.2024. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (PDF) (YVA-menettelyn lausunto arviointiohjelmasta) ymparisto.fi. 27.2.2017. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Savela, Antti: Viiden tuulivoimalan paikka siirtyy Haapajärven Pajuperänkankaalla keskipohjanmaa.fi. 1.6.2018. Kokkola: Hilla Group Oyj. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ a b Ympäristölautakunnan kokous §15: Oikaisuvaatimus Haapajärven Pajuperänkankaan Tuulivoima Oy:lle 22.12.2020 (PDF) (pöytäkirjaote) haapajarvi.fi. 23.02.2021. Haapajärvi: Haapajärven kaupunki. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Ukkonen, Risto: Haapajärvi nousee isojen tuulivoimakuntien joukkoon uusilla ja tehokkailla voimaloilla yle.fi. 30.12.2021. Helsinki: YLE. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Savela, Antti: Haapajärven Pajuperänkankaan tuulimyllyjen rakennusluvat vedettiin pois – "Voimalatyyppi vaihdetaan, ja siksi myös rakennuslupaprosessi meni uusiksi", Abo Windin toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi kertoo keskipohjanmaa.fi. 1.4.2020. Kokkola: Hilla Group Oyj. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ ABO Windin vuosi oli menestyksekäs: myytyjen tuulivoimapuistojen kokonaisinvestointien arvo oli lähes 200 miljoonaa sttinfo.fi. 17.1.2024. Helsinki: Oy Suomen Tietotoimisto. Viitattu 13.6.2024.