Pääntauti
Pääntauti on hevosilla esiintyvä Streptococcus equi -bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio. Pääntauti on hevoseläinten sairaus, ja sitä esiintyy kaikkialla maailmassa. Suurin osa hevosista paranee taudista, mutta erityisesti varsoille tauti on vaarallinen ja voi johtaa jopa kuolemaan. Pääntauti on erittäin herkästi tarttuva. Suomessa se kuuluu lakisääteisesti ilmoitettaviin eläintauteihin, jotka eläinlääkärin on raportoitava Ruokavirastolle. Sairaus leviää tartunnan saaneen hevosen hengitysteiden eritteistä suoraan hevosesta toiseen sekä varusteiden ja ihmisten välityksellä. Tartunta ilmateitse on harvinaista. Tartunnan saanut hevonen voi jäädä oireettomaksi kantajaksi ja levittää tautia edelleen. Oireeton kantaja voi erittää bakteeria vaihtelevasti vielä kuukausien tai jopa vuosien päästä. Rasitus, esimerkiksi pitkä kuljetus, voi aktivoida bakteerin erittämisen. [1] Tartuntoja todetaan Suomessakin vuosittain useissa talleissa. Merkittävä osa tartunnoista jää kuitenkin tunnistamatta vähäisen näytteenoton takia.[2]
Sairastuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oireet alkavat tavallisesti 3–14 vuorokauden kuluttua tartunnasta. Tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, yskä, sierainvuoto sekä pään ja kaulan imusolmukkeiden turpoaminen. Imusolmukkeisiin voi syntyä paiseita, jotka voivat puhjeta ihon läpi. Kurkkukivun ja kuumeen takia hevonen saattaa syödä huonosti. Paiseita voi syntyä myös muualle elimistöön. Vaikeaa pääntautia voivat seurata voimakkaat jälkitaudit, kuten verenmyrkytys ja keuhkokuume. Antibiootit tehoavat yleensä pääntautiin hyvin. 1–2-vuotiaat varsat sairastuvat usein muita vakavammin. Lievemmässä pääntaudissa ainoat oireet voivat olla yskä ja sierainvuoto. Lieväoireinen pääntauti paranee usein ilman lääkitystäkin. Aikuisella, vastustuskykyisellä hevosella tauti voi mennä ohi jopa ilman näkyviä oireita.[1][2] Epätyypilliset oireet vaikeuttavat ja hidastavat taudin diagnosointia. Tällöin eristystoimiin ei huomata ryhtyä ja hevonen ehtii levittää tautia eteenpäin.
Alustava diagnoosi tehdään pääntaudin tyypillisten oireiden perusteella. Pääntautia epäiltäessä on aina otettava välittömästi yhteys eläinlääkäriin ja ryhdyttävä toimenpiteisiin lisätartuntojen ehkäisemiseksi. Taudinaiheuttaja määritellään bakteriologisella tutkimuksella, jota varten eläinlääkäri ottaa näytteitä hevosten hengitystie-eritteistä. Tyypillisesti oireilevien lisäksi näytteitä tulisi ottaa myös epätyypillisesti oireilevista hevosista, joilla on kuumeinen hengitystietulehdus. [2]
Tartuntojen ehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talli, jossa on pääntautiepäily, tulee eristää. Oireettomiakaan hevosia ei saa viedä tallialueelta pois eikä uusia hevosia tuoda talliin. Sairaat hevoset pidetään erillään oireettomista ja talli osastoidaan siten, etteivät sairaat hevoset pääse kosketuksiin muiden kanssa. Eristysosastolla tulee olla omat välineet hevosten hoitoon ja tallin siivoukseen. Jos samat ihmiset hoitavat sekä sairaita että terveitä hevosia, tulee työjärjestyksen, suojavaatteiden ja desinfioinnin avulla huolehtia siitä, etteivät ihmiset levitä tartuntaa käsien tai vaatteiden välityksellä terveisiin hevosiin. Oireettomienkin hevosten terveydentila tutkitaan päivittäin. Jos hevoselle nousee kuume, se siirretään välittömästi sairasosastolle.[2]
Tallin rakenteet, ruokinta- ja vesiastiat sekä hevosten varusteet tulee pestä huolellisesti ja desinfioida. Tallissa käyvien on myös syytä desinfioida kätensä, eikä tallissa käytettyjä vaatteita ja jalkineita pidä käyttää tallin ulkopuolella. Hevoset voivat erittää pääntautibakteeria myös ulosteeseen, joten lannat tulee siivota myös hevosten ulkoilualueilta huolellisesti. Auringonvalo ja kuivuus tappavat bakteerin nopeasti, mutta kosteassa ja viileässä bakteeri voi selviytyä pidemmän aikaa. Sairaiden hevosten käytössä ollut laidun kannattaa pitää tyhjänä vähintään neljä viikkoa. Sairastunut hevonen voi levittää pääntautia vielä kuusi viikkoa oireiden häviämisen jälkeen, minkä vuoksi tuona aikana tallista ei pitäisi kuljettaa hevosia muualle eikä tuoda uusia hevosia talliin. Bakteerin erittämisen loppuminen voidaan varmentaa ainoastaan näytteenotolla.[2]
Pääntautia vastaan on kehitetty rokotteita, mutta täydellisen suojan antavaa rokotetta ei ole onnistuttu valmistamaan. Pääntaudin sairastanut hevonen saa yleensä vuosia kestävän vastustuskyvyn tautia vastaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pääntauti Ruokavirasto. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ a b c d e f Hautala, Katja; Pelkonen, Sinikka; Harmo, Liisa; Kestinmäki, Kielo; Raistakka, Pia; Niinistö, Kati; Kauremaa, Mia: Hevosen pääntauti (pdf) 2014. Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Hippos, Yliopistollinen Eläinsairaala, Suomen Eläinlääkäripraktikot, Evira. Viitattu 5.2.2020.