Oribi
| Oribi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Nautaeläimet Bovidae |
| Alaheimo: | Gasellit Antilopinae |
| Suku: |
Oribit Ourebia Laurillard, 1842 |
| Laji: | ourebi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ourebia ourebi |
|
 Oribin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Oribi[2] eli kelta-antilooppi[3] (Ourebia ourebi) on gasellien alaheimoon kuuluva antilooppilaji, joka on levinnyt lähes koko Afrikan mantereelle.
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oribi on hentojalkainen, pitkäkaulainen ja pienikokoinen nisäkäs. Sen selän ja rinnan väritys vaihtelee yksilöittäin keltaisesta oranssinruskeaan, mutta sen leuka, kurkku, maha ja takapuoli ovat väriltään valkoisia. Myös aivan sen silmien yläpuolinen karva on valkeaa ja muodostaa puolikuun muotoisen kuvion. Kuvio takia oribi onkin helppo erottaa muista samannäköisistä antiloopeista. Oribin häntä on lyhyt ja pörröinen. Väritykseltään häntä on tummanruskea tai musta sekä valkoinen. Urospuolisilla oribeilla on sarvet. Oribin sarvet ovat hennot, pystyt ja noin 19 senttimetrin mittaiset. Oribien korkeus vaihtelee noin 92 sentistä aina 110 senttiin, ja ne painavat noin 12–22 kilogrammaa. Ne voivat juostessaan saavuttaa nopeuden 40–50 km/h. Vankeudessa oribit elävät noin 14-vuotiaiksi.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oribi on levinnyt lähes koko Afrikan mantereelle, mutta niitä ei esiinny ollenkaan Saharan autiomaassa tai sen pohjoispuolella. Oribeja esiintyy aina Senegalista Etiopiaan ja Somaliaan sekä Keniasta Botswanaan, Ugandaan ja Angolaan. Lisäksi niitä esiintyy Mosambikin ja Zimbabwen välisellä alueella sekä Etelä-Afrikassa. Oribin tyypillisiä elinalueita ovat ruohikko- ja puska-alueet. Ne suosivat erityisesti ruohikkoisia alueita, joissa on sekä lyhyttä ruohoa syötäväksi ja pitempää ruohoa, johon piiloutua saalistajia. Oribit tarvitsevat paljon nestettä ja elävät sen takia lähellä avovesiä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oribit syövät lähinnä ruohoa, mutta tyytyvät myös puiden lehtiin ja kasvien versoihin.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oribin parittelukausi kestää elokuusta joulukuuhun, ja sen aikana urosoribi parittelee reviirinsä jokaisen naaraan kanssa. Naaraita on yhtä urosta kohti yleensä yksi tai kaksi. Naaras kantaa noin 6-7 kuukautta ja synnyttää sitten yhden poikasen. Ensimmäiset viikot poikanen piilottelee ruohikkojen suojassa ja aina välillä sen emo palaa imettämään sitä. Noin 4-5 kuukauden kuluttua poikanen on valmis selviytymään omillaan. Oribinaaras tulee sukukypsäksi 10 kuukautta vanhana, uros puolestaan neljä kuukautta myöhemmin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ IUCN SSC Antelope Specialist Group: Ourebia ourebi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Oribi - Ourebia ourebi Suomen Lajitietokeskus laji.fi
- ↑ Palmén & Nurminen 1974, s. 1310
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuvia oribista Googlen kuvahaku.
| ||||||||||