Ostryopsis
| Ostryopsis | |
|---|---|
 Ostryopsis davidiana |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
| Alaheimo: | Coryloideae |
| Suku: |
Ostryopsis Decne. |
| Katso myös | |
Ostryopsis on koivukasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Suvun kolme lajia kasvavat luonnonvaraisina ainoastaan Kiinan pohjoisosissa.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvutapa ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun kaikki lajit ovat kesävihantia, tavallisesti 3–5 metrin korkuisiksi kasvavia pensaita. Lehdet ovat varrellisia, vuorottaisia, 2–7 senttimetrin pituisia ja muistuttavat pähkinäpensaan lehtiä. Yksinkertainen lehtilapa on tavallisesti epäsäännöllinen ja kaksinkertaisesti sahalaitainen tai viilletty.
Kukat ja hedelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun lajit kukkivat aikaisin keväällä. Ne ovat yksikotisia ja yksineuvoisia; hedekukinnot ovat sivuttaisia tai päätteellisiä, lyhytvartisia, tähkämäis-terttumaisia, lieriömäisiä norkkoja, joita silmut talvisin suojaavat. Kukinnoissa on useita päällekkäisiä suojuslehtiä, joista jokaisella on yksi kukka, muttei lainkaan ylälehtiä. Jokaisessa hedekukassa on 4–8 hedettä, muttei lainkaan kehää, mikä on tyypillistä tuulipölytteisille lajeille. Ponnet koostuvat kahdesta yhteenkasvaneesta lokerosta. Emikukinnot ovat sivuttaisia tai päätteellisiä ja rypälemäis-terttumaisia. Jokainen emikukinto sisältää nipun yksittäisiä kukkia ja nahkeita suojuslehtiä. Suojuslehdet muodostavat putken, jonka lohkoisessa yläpäässä on kaksi kukkaa. Emikukkien verholehdet ovat kasvaneet yhteen sikiäimen kanssa.
Hedelmät kasvavat 3–5 senttimetrin pituisissa rykelmissä, joissa kussakin on 6–10 hedelmää. Hedelmä on pieni, syväuurteinen 4-6 millimetrin mittainen pähkylä, jolla ei ole lenninsiipeä. Jokainen pähkylä on kokonaan suojuslehdistä muodostuneen vaipan peittämä. Kasvilla on kaksi paksua ja mehevää sirkkalehteä.
Kromosomiluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kromosomiluku on 2n = 16.
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun Ostryopsis kuvaili ensimmäisenä ranskalainen kasvitieteilijä Joseph Decaisne vuonna 1873 julkaisussa Bulletin de la Société Botanique de France, osassa 20, sivulla 155.[1] Suvun tyyppilaji on Ostryopsis davidiana Decne. Suku kuuluu koivukasvien alaheimoon Coryloideae; aiemmin se on joskus saatettu sijoittaa myös Carpinaceae- tai Corylaceae-heimoon.
Sukuun kuuluu vain kolme lajia:[2]
- Ostryopsis davidiana Decne.: Kasvaa valoisissa metsissä ja pensaikoissa 800-2800 metrin korkeudella Kiinan Gansun, Hebein, Liaoningin, Sisä-Mongolian, Ningxian, Shaanxin ja Shanxin maakunnissa sekä Sichuanin länsiosissa. Lajia käytetään maaperän eroosion säätelemiseen. Kasvin oksista valmistetaan maataloustyökaluja.
- Ostryopsis intermedia B.Tian & J.Q.Liu: Laji kuvailtiin ensimmäisen kerran vasta 2010 julkaistussa Botanical Studiesissa, osassa 51, sivulla 261 ja kappaleessa 1. Lajia esiintyy ainoastaan Luoteis-Yunnanissa 1500-2500 metrin korkeudessa.
- Ostryopsis nobilis Balf. f. & W.W.Sm.: Kasvaa pensaikoissa aurinkoisilla vuorenrinteillä 1500-3000 metrin korkeudessa Luonais-Sichuanissa ja Luoteis-Yunnanissa.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koillis-Kiinassa paikalliset ovat havainneet sukuun kuuluvan Ostryopsis davidianan sekä Corylus mandshurican pähkinöiden olevan maultaan parempia kuin eurooppalaiset ja aasialaiset pähkinät; suosittu onkin näistä valmistettu ruokalaji "sekoitettu ja paistettu huozhenzhi" (火榛子). Corylus mandshurican ja Ostryopsis davidianan pähkinät ovat kuitenkin huomattavasti tavallisia hasselpähkinöitä kalliimpia.
Nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvulla Ostryopsis ei ole virallista suomenkielistä nimeä. Saksaksi sukua kutsutaan epävirallisesti nimellä Scheinhopfenbuchen, jonka merkitys on "paistehumalapyökit"; nimi viittaa suvun lajien samankaltaisuuteen lähisukuisten humalapyökkien (Ostrya, tästä tulee myös tieteellinen nimi) kanssa. Myöskään englanniksi suvulla ei ole virallista nimeä; eräs ehdotetuista on hazel-hornbeam, joka myös viittaa kasvin samankaltaisuuteen humalapyökkien (engl. hop-hornbeams) ja lähisukuisten pähkinäpensaiden (Corylus, engl. hazels) kanssa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ostryopsis Decne., Bull. Soc. Bot. France 20: 155 (1873). International Plant Names Index. Viitattu 27.7.2022.
- ↑ Ostryopsis Decne. Plants of the World Online. Viitattu 27.7.2022.
|