Oravasaimiri
| Oravasaimiri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Alalahko: | Haplorrhini |
| Heimo: | Kierteishäntäapinat Cebidae |
| Suku: | Saimiri |
| Laji: | sciureus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Saimiri sciureus |
|
 Oravasaimirin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Oravasaimiri (Saimiri sciureus) on yksi saimirien suvun viidestä lajista. Oravasaimirit ovat pienikokoisia ja sangen helppohoitoisia, minkä vuoksi eläintarhat suosivat niitä. Eläintarhoissa oravasaimirien on todettu eläneen jopa 30-vuotiaiksi.
Tuntomerkit ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oravasaimiri on kooltaan noin 28–37 senttimetriä pitkä, pois lukien 37–45 senttimetriä pitkä häntä. Oravasaimiri painaa noin 550–1250 grammaa. Sen turkki on kellertävänharmaa, kädet ja jalat oranssit ja naama valkoinen lukuun ottamatta mustaa kuonoa.
Oravasaimirin esiintymisalue rajoittuu Etelä-Amerikan mantereelle; sitä tavataan Venezuelan pohjoisosista aina Brasilian eteläosiin ja Kolumbiaan ja Andien rinteille. Oravasaimirit viihtyvät parhaiten kosteissa alankometsissä.
Elintavat ja ääntely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oravasaimirien lauma saattaa käsittää jopa 300 yksilötä. Tavallisimmin sen koko vaihtelee väliltä 30–50 yksilöä. Suuret ryhmät eivät pysy joka hetki yhtenäisinä, vaan ne hajaantuvat usein päivän ajaksi ja palaava yhteen ruokalevolle. Lauman elinpiiri on noin 16–20 hehtaaria. Paikoin oravasaimirilaumojen elinpiirit menevät päällekkäin, mutta yleensä vain reuna-alueilta.
Oravasaimirien ääntely on tutkitusti vivahteikkaampaa kuin muilla apinoilla. Erilaisia ääniä onkin tunnistettu vähintään 20 erilaista.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnossa oravasamiirit lisääntyvät ympäri vuoden. Vastasyntynyt poikanen syntyy 170 vuorokauden tiineyden jälkeen painaen noin 100 grammaa. Synnytyksen jälkeen poikaset tarrautuvat emon selkään. Emot suojelevat poikasiaan saalistajilta ja liian lähelle tunkeilevilta uroksilta. Emo vieroittaa poikasensa noin vuoden iässä.
Naaraat tulevat sukukypsiksi 3-vuotiaina, uros ollessaan viisi vuotta vanha.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pat Morris ja Amy-Jane Beer: Siilistä sarvikuonoon : maailman nisäkkäitä. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2004. ISBN 951-1-19067-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Boubli, J.-P., Rylands, A.B., de la Torre, S. & Stevenson, P.: Saimiri sciureus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.7.2014. (englanniksi)
| ||||||||||