Oranssitäplämeriahven

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oranssitäplämeriahven
Iranin Persianlahdelta pyydetty yksilö
Iranin Persianlahdelta pyydetty yksilö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Meriahvenet Serranidae
Alaheimo: Meriahvenet Epinephelinae
Suku: Epinephelus
Laji: coioides
Kaksiosainen nimi

Epinephelus coioides
(Hamilton, 1822)[2]

Synonyymit[3]
  • Bola coioides Hamilton, 1822
  • Serranus nebulosus Valenciennes, 1828
  • Serranus suillus Valenciennes, 1828
  • Homalogrystes guntheri Alleyne & Macleay, 1877
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Oranssitäplämeriahven Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Oranssitäplämeriahven Commonsissa

Oranssitäplämeriahven[4] (Epinephelus coioides) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva meri- ja murtovesissä elävä kalalaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin nielu, hampaisto ja siivilähampaisto.

Oranssitäplämeriahven saavuttaa vähintään 95–100 senttimetrin pituuden ja voi maksimissaan kasvaa noin 110–120 senttimetrin mittaiseksi.[5][6] Pää ja ruumis ovat väritykseltään selkäpuolelta vaaleanruskeita. Vatsapuoli on valkea. Päässä, ruumiissa ja selkä-, perä- ja pyrstöevässä on lukuisia pienehköjä ruskeanoransseja tai punertavia pilkkuja.[6] Sen lisäksi ruumiissa viisi tummaa, pystysuuntaista epäsäännöllistä juovaa, jotka haarautuvat vatsapuolella. Ruumiin korkeus on 2,9–3,8 kertaa standardipituutta suurempi. Oranssitäplämeriahvenella on kylkiviivallaan 58–65 suomua. Selkäevässään lajilla on yksitoista piikkiruotoa ja 14–16 pehmeää ruotoa, peräevässään kolme piikkiruotoa ja kahdeksan pehmeää ruotoa ja rintaevässään 18–20 pehmeää ruotoa. Oranssitäplämeriahven on tieteellisessä kirjallisuudessa usein virheellisesti sekoitettu usvameriahvenen tai rasvameriahvenen (Epinephelus tauvina) kanssa.[5][6]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oranssitäplämeriahventa tavataan Punaisellamereltä etelään ainakin Durbaniin asti. Idässä sen levinneisyys ulottuu Tyynenmeren länsiosiin asti, missä sitä tavataan alueella Riukiusaarilta etelään Uuteen Etelä-Walesiin ja itään Palauun ja Fidžille. Lajia tavataan myös Persianlahdelta Aasian mannerjalustaa pitkin Kiinaan, Andamaanienmerellä, Malaijien saaristossa sekä Afrikan itäisellä rannikolla Réunionilla ja Mauritiuksella.[3][6] Lajin elinympäristöjä ovat rannikoiden sameavetiset riutat kivimurska- ja mutapohjilla. Nuoria yksilöitä tavataan yleisesti matalavetisistä hiekka-, sora- ja mutapohjaisista estuaareista ja mangroveista. Laji elää yleensä korkeintaan 100 metrin syvyisistä vesistä. Sen ravintoa ovat pikkukalat, äyriäiset ja ravut. Oranssitäplämeriahvenen aktiivisin lisääntymisaika kestää maaliskuusta kesäkuuhun. Naaras tulee sukukypsäksi 2–3-vuotiaana ja 25–30 senttimetrin mittaisena. Mätimunien määrä vaihtelee naaraan koon mukaisesti välillä 850 000–2 900 000. Oranssitäplämeriahven on hermafrodiitti; naaraana syntyneiden yksilöiden sukupuoli muuttuu koiraaksi 55–75 senttimetrin mittaisena.[2][7][1][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taksonomian lähde alaheimon sukuun asti: Nelson, Joseph S. & Grande, Terry C. & Wilson, Mark V. H.: Fishes of the World, s. 447–448. Fifth edition. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.10.2020). (englanniksi)
  • Taksonomian lähde suvusta alaspäin: Epinephelus coioides (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.10.2020. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Amorim, P., Choat, J.H., Fennessy, S., Law, C., Ma, K., Myers, R., Nair, R., Rhodes, K., Sadovy, Y., Samoilys, M., Suharti, S. & To, A.: Epinephelus coioides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.10.2020. (englanniksi)
  2. a b Epinephelus coioides (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.10.2020. (englanniksi)
  3. a b Parenti, Paolo & Randall, John E.: An annotated checklist of the fishes of the family Serranidae of the world with description of two new related families of fishes. FishTaxa, 2020, s. 74. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.10.2020. (englanniksi)
  4. Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 72. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  5. a b Randall, John E.; Allen, Gerald R. & Steene, Roger C.: Fishes of the Great Barrier Reef and Coral Sea. University of Hawaii Press, 1997. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.10.2020). (englanniksi)
  6. a b c d Randall, John E. & Heemstra, Phillip C.: FAO Species Catalogue (Vol 16 - Groupers of the World, s. 130–131. Rooma: FAO, 1993. ISBN 92-5-l 03125-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.10.2020). (englanniksi)
  7. Carpenter, Kent E.: Living Marine Resources of Kuwait, Eastern Saudi Arabia, Bahrain, Qatar, and the United Arab Emirates. FAO, 1997. ISBN 9789251037416. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.10.2020). (englanniksi)
  8. Epinephelus coioides (Hamilton, 1822) Cultured Aquatic Species Information Programme. FAO. Viitattu 2.10.2020. (englanniksi)