Omenastruudeli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wieniläinen omenastruudeli
Leipomossa valmistetaan omenastruudelia
Omenastruudeli vaniljajäätelön kera

Omenastruudeli (saks. Apfelstrudel) on suosittu struudeli. Sana "struudeli" tulee saksankielisestä sanasta Strudel ja tarkoittaa pyörrettä. Valmistukseen käytetään etenkin sitä varten kehitettyä struudelitaikinaa mutta myös lehtitaikinaa tai tarkoitukseen sopivaa hiivataikinaa. Leipurin bravuuri on osata tehdä paperinohut n.s. "vedetty struudelitaikina", jolloin struudeliakin kutsutaan vedetyksi struudeliksi eli saksaksi ausgezogener Apfelstrudel. Tällä tavoin valmistettu omenastruudeli on perinteinen Itävalta-Unkarin ajalta periytyvä jälkiruoka ja Itävallan kansallisruoka.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omenastruudelin täyte koostuu (ilman siemenkotaa) viipaloidusta, sopivan happamista omenista, rusinoista, voissa ruskistetuista korppujauhoista, kanelista ja sokerista.

Omenastruudeli tarjoillaan tuoreen lämpimänä ja rapeana, kylmänä tai jälkikäteen lämmitettynä. Yleensä se puuteroidaan tomusokerilla, ja joskus se tarjoillaan vaniljakastikkeen, vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa, mutta nämä herkulliset lisukkeet eivät kuulu perinteiseen itävaltalaiseen versioon.

Muunnelmia on saatavilla myös mantelitikkujen, hienonnettujen saksanpähkinöiden, Stroh-rummissa turvonneiden rusinoiden, raastetun sitruunankuoren[1], sitruunanmehussa marinoitujen omenien, hapankerman tai muna-maito-sekoituksen kanssa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stuudelitaikinan alkuperä on luultavasti Arabian niemimaalla, mistä se tuli Egyptin, Palestiinan ja Syyrian kautta Turkkiin. Sieltä resepti tuli Konstantinopolin valloituksen jälkeen vuonna 1453 turkkilaisen baklavan tai kenties täytetyn pitaleivän reseptistä edelleen kehiteltynä Balkanin kautta Wieniin. Hyvin säilyvänä sitä käytettiin armeijoiden muonituksessa. Itävalta-Unkarin keisarikunnan aikana tuli omenastruudeli (unkariksi: Almás rétes) Unkarista Wieniin.[3] Unkarilaiset oppivat paperinohuen taikinan valmistuksen Wienin turkkilaispiirityksen aikana 1500- ja 1600-luvuilla. Omenastruudeli mainitaan kirjallisesti ensimmäistä kertaa vuonna 1696.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omenastuudeliin sopivia happamahkoja omanalajikkeita myydään Itävallassa toreilla nimellä "Strudler" eli struudeloija.

Vuonna 1991 sai itävaltalainen kondiittori Roman Huemer televisioidussa stuudelikilpailussa venytettyä struudelitaikinan alle kahdessa minuutissa kolmen neliömetrin kokoiseksi, ja hän kääri siihen 252 cm pitkän struudelin.[4]

Itävallassa on sanonta ”das zieht sich wie ein Strudelteig” eli "se venyy kuin struudelitaikina", mikä tarkoittaa sellaista, missä ei näytä tapahtuvan edistystä eikä sen loppua ole nähtävissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apfelstrudel eli omenastruudeli www.arla.fi. Viitattu 2.10.2016.
  2. Franz Maier-Bruck: Vom Essen auf dem Lande – Das große Buch der österreichischen Bauernküche und Hausmannkost.
  3. Irene Krauß: Chronik bildschöner Backwerke.
  4. https://youtu.be/EiI92q3XxFo Studelkönig Weltrekord

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]