Omaruru
| Omaruru | |
|---|---|
 vaakuna |
|
  Omaruru |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Namibia |
| Alue | Erongon alue |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
Omaruru on pieni kaupunki Namibiassa Erongon alueella. Se on myös samannimisen vaalipiirin keskus. Kaupungissa on 6 300 asukasta (2011), ja sen laajuus on 206,6 km². Se sijaitsee Omaruru- ja Otjimakuru-jokien varrella. Molemmat saavat alkunsa Otjo-vuoren (2 082 m) rinteiltä. Omarurun läpi kulkee myös Swakopmundin ja Otjiwarongon välinen päällystetty tie.
Kaupunki tunnetaan vuotuisesta festivaalistaan, jossa hererot juhlivat aiempia johtajiaan, viinitilastaan ja dinosaurusten jalanjäljistä kaupungin lähellä olevassa paikassa nimeltä Otjihaenamparero.
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omarurun nimi tulee hereron sanoista omaere omaruro, joka tarkoittaa ‘kitkerää maitoa’, joka johtuu siitä, että paikallinen karja söi kasveja, lähinnä harmaata hajupensasta, joka sai niiden maidon muuttumaan kitkeräksi.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omaruru on alkuaan hereroiden asuttama paikka, jonka on perustanut vuonna 1863 Wilhelm Zeraua, hereroiden “Valkoisen lipun” klaanin johtaja.[1]
Vuonna 1871 ruotsalaiset kauppiaat Anders Ohlsson and Axel Eriksson perustivat kauppa-aseman ja panimon Omaruruun. Kauppa-asema kukoisti, ja vuoteen 1878 tullessa se työllisti jo noin 40 valkoista.[2] Erikssonin liiketoimet perustuivat eteläisen Angolan ja Kapin kolonian väliseen kauppaan, joka edellytti paikallisten kauppareittien perustamista.[3]
Omarurun kaupunki kehittyi Reinin lähetyksen ympärille. Sen perusti vuonna 1872 lähetyssaarnaaja Gottlieb Viehe.[4] Viehe laati ensimmäisen raamatunkäännöksen hereron kielelle ja käännytti monia hereroita kristinuskoon. Lähetysasema on nykyään museona.
Eräs ensimmäisistä suomalaisista lähetyssaarnaajista Ambomaalla, Antti Piirainen, muutti Ambomaalta Omaruruun n. 1874, saadakseen olla rauhassa Uukwambin kuninkaalta Nujomalta. Tämän piti olla vain tilapäinen järjestely, mutta Piirainen jäi Omaruruun pysyvästi ja perusti sinne kaupan. Hän toimi siellä Suomen Lähetysseuran asiamiehenä useiden vuosikymmenien ajan.[5] Vuonna 1882 hieman aiemmin leskeksi jäänyt Amalia Skoglund meni naimisiin Reinin lähetyksen Philipp Diehlin kanssa ja asettui asumaan Omaruruun.[6] Piirainen ja vaimonsa Mathilda on haudattu Omaruruun.
Omarurussa kastettiin ensimmäiset suomalaisten lähetystyön seurauksena kristinuskoon tutustuneet ambolaiset. (Heitä ennen tosin oli kastettu Suomessa ombdjalainen Eva Maria Nanguroshi, joka oli Pietari ja Wilhelmina Kurvisen kasvattityttö.) Heidät kastoi lähetyssaarnaaja G. Viehe. Ambomaalla heitä ei voitu kastaa sillä Ongondan kuningas Kambonde vastusti tätä ajatusta. Viehen kastamat ambolaiset olivat Martin Iipinge, Gustav Šiguedha, Gabriel Nangolo ja Wilhelm Amutenja. (Martin Iipinge meni vuonna 1882 naimisiin edellä mainitun Eva Marian kanssa.)[7]
Vuonna 1894 Omaruruun perustettiin sotilasasema, jonne sijoitettiin Schutztruppe-joukkoja. Niiden johtajana toimi luutnantti Richard D. Volkmann vuoteen 1898 saakka.
Vuoden 1904 alussa hererot nousivat kapinaan, ja he hyökkäsivät saksalaisia vastaan myös Omarurussa, mutta tässä taistelussa hererot kärsivät tappion vain viikon taisteluiden jälkeen. Saksalaiset saivat apua kapteeni Victor Franken joukoilta, jotka mursivat hereroiden saartorenkaan ja vapauttivat Omarurun kasarmin. Kuolleitten määrästä kummallakaan puolella ei ole tietoa. Tämän taistelun muistomerkkinä on Omarurun Franketurm-niminen torni. Tämä ja muut taistelupaikat Omarurun ympäristössä ovat Namibian kansallisia muistomerkkejä.
Vuoteen 1911 tullessa Omarurun oli sotilasasemalla ei ollut lääkäriä, ainoastaan välskäri. Lähin lääkäri oli Karibibissa.[8]
Nederduitse Gereformeerde Kerk
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Afrikan reformoidun kirkon (NGK) seurakunta Omarurussa erotettiin Otjiwarongon seurakunnasta 1.3.1941, ja siihen kuuluivat Omaruru ja sen alaisina Karibib, Usakos, Kalkfeld, Swakopmund, ja Walvis Bay. Vuosien myötä nämä itsenäistyivät, mutta niiden jäsenmäärä oli pieni, sillä näissä yhteisöissä asui enimmäkseen saksalaisia. Perustamisensa aikaan seurakunta oli noin 400 km leveä ja pitkä.
Omaruru nykyisin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin Omaruru on unelias, mutta kansainvälinen paikka, jossa on muutamia hotelleja, leirintäalue ja muutamia kauppoja, taideinstituutiota ja -yhdistyksiä sekä saksalainen koulu. Kaupungin ulkopuolella on n. 3,5 hehtaarin laajuinen Kristall Kellerei -niminen viinitila, eräs harvoista sellaisista Namibiassa, samoin siellä on Waldfrieden-niminen benediktiiniluostari. Lähistöllä olevat kylät nimeltään Okombahe (3 400 asukasta), Otjimbojo, Otjohorongo ja Omahoro kuuluvat myös Omaruruun. Ympäröivä maaseutu on melko hedelmällistä maata.
Anteeksipyyntö von Trothan perheeltä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lokakuussa 2007 kenraali Lothar von Trothan jälkeläisiä ja hänen sukulaisiaan matkusti Omaruruun paikallisten hererojohtajien kutsusta ja pyysivät julkisesti anteeksi von Trothan roolia herero- ja namasodissa ja pyysivät anteeksiantoa.[9]
Liikenne ja infrastuktuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omaruru on ainoa Namibian kaupunki, jota ei ole yhdistetty NamWaterin vesijohtoverkkoon. Se saa vetensä Omaruru-joen varrella olevista porakaivoista, joita hallinnoi Omarurun kunta.[10]
Kaupungin halki kulkee rautatie, joka tulee Otjiwarongosta ja jatkuu Krantzbergiin Karibibin lähellä, missä se yhtyy Swakopmundin ja Windhoekin väliseen rautatiehen. Näitä rautateitä operoi Trans-Namib -niminen yhtiö.
Taiteet ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viime vuosina erilaisia taiteilijoita on asettunut Omaruruun, joka on näin saanut modernin tuulahduksen. Eräs tunnettu galleria on nimeltään Tikoloshe Afrika[11] kaupungin reunalla, jossa on saatavilla kavangolaisten taiteilijoiden erikoisia puuveistoksia. He veistävät niitä säiden armoilla olleista kuivista juurista ja puunrungoista, joista jotkut ovat tuhat vuotta vanhoja. Materiaalit kerätään puoliaavikolta Namibian pohjoisosista.
Hallinto ja politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omaruru jakautuu samannimiseen alueeseen ja Ozondjen esikaupunkiin, joka luotiin vuonna 1996.
Allaolevasta taulukosta käy ilmi vuoden 2015 paikallisvaalien tulokset:[12]
| Omarurun paikallisvaalit 2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Puolue | Äänimäärä | Ääniosuus | Paikkoja | |
| SWAPO | 1 117 | 50,2 % | 4 | |
| UDF | 590 | 26,5 % | 2 | |
| DTA | 291 | 13,1 % | 1 | |
| NUDO | 158 | 7,1 % | 0 | |
| RDP | 44 | 1,9 % | 0 | |
| SWANU | 26 | 1,2 % | 0 | |
| Yhteensä | 2 226 | 100 % | 7 | |
Vuoden 2020 vaalien tulokset olivat seuraavat:[13]
| Omarurun paikallisvaalit 2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Puolue | Äänimäärä | Ääniosuus | Paikkoja | |
| SWAPO | 642 | 31,0 % | 2 | |
| Popular Democratic Movement | 403 | 19,5 % | 1 | |
| Independent Patriots for Change | 305 | 14,7 % | 1 | |
| Omaruru Community Development Organisation | 297 | 14,4 % | 1 | |
| UDF | 230 | 11,1 % | 1 | |
| NUDO | 182 | 8,8 % | 1 | |
| RDP | 9 | 0,4 % | 0 | |
| Yhteensä | 2 068 | 100 % | 7 | |
Ystävyyskaupunki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Deutsche Privatschule Omaruru[14]
- Omaruru Afrikaanse Privaatskool
- Omaruru Primary School
- Paheye Primary School
- S.I. !Gobs Secondary School
- Ubasen Primary School
Tunnettuja kaupunkilaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Apius ǃAuchab (s. 1959), namibialainen poliitikko
- Justus ǁGaroëb (s. 1942), namibialainen poliitikko ja damaroiden perinteinen johtaja
- Asser Kapere (s. 1951), namibialainen poliitikko
- Nianell (s. 1971), laulajatar
- Jamunovandu Ngatjizeko (s. 1984), namibialainen jalkapalloilija
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset internetsivut (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pesch, Murray: Omaruru im Laufe der Zeit, Jean Fischer, Omaruru o. J.
- Vogt, Andreas: Nationale Denkmäler in Namibia, Gamsberg Macmillan, Windhoek 2006
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Peltola, Matti: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959. II: Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Quantify German repatriation, Venaani says. The Namibian, 8.10.2014. NAMPA. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.11.2020. () (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ G. Christison: Beyond the Pale: Damaraland & Ovamboland dspace.ukzn.ac.za. 19.11.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tor Sellström: Sweden and National Liberation in Southern Africa: Volume 1 1999. Uppsala: Nordiska Afrikainstitutet. Arkistoitu 12.8.2010. Viitattu 19.11.2009.
- ↑ Peltola 1958, s. 39, 60.
- ↑ Peltola 1958, s. 66–67.
- ↑ Peltola 1958, s. 70.
- ↑ Peltola 1958, s. 53, 67, 81–84.
- ↑ Peltola 1958, s. 163.
- ↑ Deutsche Entschuldigung für Herero-Massaker http://derstandard.at. 25.4.2008. Arkistoitu 29.4.2011. Viitattu 23.11.2020. (saksa)
- ↑ Adam Hartmann: Omaruru running dry The Namibian. 2.4.2013. Arkistoitu 13.4.2013. Viitattu 13.4.2013. (englanti)
- ↑ Tikoloshe Afrikan nettisivut. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 25.10.2016.
- ↑ Electoral Commission of Namibia: Local elections results ecn.na. 28.11.2015. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Publication of Results and Particulars in Respect of General Elections for Local Authority Councils Government Gazette of the Republic of Namibia. 1.4.2021. Windhoek: Namibian hallitus. Viitattu 6.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Deutsche Privatschule Omaruru — nettisivut