Omar Bradley

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kenraali Omar Bradley vuonna 1949.

Omar Nelson Bradley (12. helmikuuta 18938. huhtikuuta 1981) oli yksi keskeisimmistä yhdysvaltalaisista kenttäyksikköjä komentaneista kenraaleista toisen maailmansodan aikana.[1]

Pohjois-Afrikassa Bradley toimi aluksi II armeijakunnan apulaiskomentajana George S. Pattonin alaisuudessa vuonna 1943. Kun Patton sai tehtäväkseen Sisilian maihinnousun valmistelun Yhdysvaltain 7. armeijan komentajana, Bradley johti II armeijakunnan viimeisiin taisteluihin akselivaltioiden joukkoja vastaan Tunisiassa. Kun maihinnousu toteutui, Bradley oli jälleen Pattonin alaisuudessa II armeijakunnan päällikkönä.[1] Sisilian operaation aikana armeijakunta oli ainoa, joka kuului 7. armeijaan.

Normandian maihinnousun aikana Bradley komensi Omaha- ja Utah-rannoille hyökänneitä yhdysvaltalaisia armeijakuntia, joista muodostui 12. armeijaryhmä. Bradley komensi yhdysvaltalaisia Ranskassa ja Belgiassa Ardennien taistelun aikana. Normandian maihinnousun jälkeen Bradleyn entinen esimies Patton oli vuorostaan hänen alaisensa. Helmikuussa 1945 Bradleyn yhdysvaltalaiset ylittivät Reinjoen ja tapasivat Neuvostoliiton puna-armeijan joukot Elbejoella huhtikuun puolessa välissä.

Bradley ylennettiin vuonna 1950 korkeimpaan sotilasarvoon eli armeijakenraaliksi,[1] toistaiseksi viimeisenä henkilönä Yhdysvalloissa. Hän jäi eläkkeelle 1953. M2 Bradley-rynnäkköpanssarivaunu on nimetty Omar Bradleyn kunniaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Drakenlordh, Rikard: Toisen maailmansodan avainhenkilöt, s. 24. Suom. Kortesuo, Petri. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4674-5.
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.