Olof Soilander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olof Henric "Olaus Gregorii tai Gregersson" Soilander (noin 1690, Soiniemi, Sysmä - 12. helmikuuta 1739 Sysmä) oli Sysmän kirkon Toivolan kylän kappalainen.

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olof Soilander vaikutti Sysmässä, hän nautti pappissäädyn edustajana merkittävää yhteiskunnallista luottamusta kappalaisena sekä rusthollarina. Hänen puolisoinaan oli kolmen varakkaan säätylaisperheen tyttäret: 1. Beata Sofia Henriksdotter Florinus o.s. Ekestubbe, 2. Margareta Elisabet Andersdotter Hirn (kuollut noin 1726) ja 3. Catharina Woltersdotter von der Pahlen (syntynyt. noin. 1700, kuollut. noin. 1771 Suomi). Olofilla oli 5 lasta. Ekestubben (äiti) kanssa: (1). Maria Olofsdotter Hofflin os. Soilander s. noin. 1700 Sysmä. Hirn (äiti): (2). Brita Olofsdotter Soilander noin s. noin. 1710 Sysmä - 31.1-1806 (76-84) Sysmä. Pahl (äiti): (3). Anna Olofsdotter Soilander s. 1736 Sysmä, k. 1755 Sysmä (19) haudattu 21.2.1755, ei jälkeläisiä, (4). Sara Juliana Yhrman os. Soilander, s. 1739 Sysmä, k. 6.2.1793 Hartola. sekä (5). Erik Olavinpoika s. noin. 1730 (Tominut suntio vuosina 1764-1780).

Olofin isä oli mahdollisesti Michael Gregersson Soilander, sysmäläinen suntio.lähde?

Opiskelu ja pappeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olof Soilander Helsingin triviaalikoulun oppilas 16.2.1692, ensimmäinen sysmäläinen Turun akatemian opiskelija[1], vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 25.1.1709. Hän toimi Sysmässä kirkkoherran apulaisena 1709, ja vihittiin Sysmän Pyhän Olavin kirkon kappalaiseksi 1710. Olof asui kirkon lähellä Toivolan kylässä, jossa hän omisti Vähä-Kankilan rusthollinlähde?.

Soilander toimi Sysmän kappalaisena vuosina 1710-1739 isonvihan aikana[2] jolloin hän kärsi ja joutui vainon alaiseksi. Hänet vietiin venäläisille osoitetusta uskottomuudesta epäiltynä Hämeen linnaan, jossa hän joutui kovan kohtelun alaiseksi ja jossa hänet tuomittiin kidutettavana kuolemaan, mutta venäläisen vahtisotilaan avulla hän kuitenkin välttyi rangaistukselta ja palasi paljain jaloin metsiä pitkin Sysmäänlähde tarkemmin?. Olof oleskeli piilotettuna ja vastoinkäymisten jälkeen hän palasi jälleen kappalaiseksi ja hoiti virantoimitusta aina kuolemaansa saakka vuoteen 1739.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sysmän koulut kansissa Itä-Häme; verkkolehti. 19.1.2011. Viitattu 7.8.2019.
  2. Pappisluettelo – Sysmä hiski.genealogia.fi. Suomen sukututkimusseura. Viitattu 7.8.2019.
  3. Viittaus:Yrjö Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Ylioppilasmatrikkeli. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.8.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]