Olli Ruottinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olli Albin Ruottinen (1. joulukuuta 1934 Liperi3. toukokuuta 1986 Vantaa)[1] oli suomalainen huilisti ja nokkahuilisti.[2][3]

Ruottinen opiskeli muiden muassa Reino Veijalaisen ja Juho Alvaksen johdolla. Hänellä oli myös kansakoulunopettajan pätevyys. Ruottinen työskenteli vuosina 1964–1978 Vantaan musiikkiopiston rehtorina, vuosina 1977–1980 kouluhallituksen musiikkioppilaitosten ylitarkastajana ja vuosina 1980–1984 Helsingin konservatorion apulaisrehtorina.[2] Hän teki pedagogisia julkaisuja, joihin kuului Rabbe Forsmanin kanssa laadittu Nokkela nokkahuilu: 100 soittotehtävää vasta-alkajille (1982).[3][2]

Ruottinen erikoistui muusikkona vanhassa musiikissa käytettyihin puhallinsoittimiin. Hän perusti vuonna 1967 Sonores Antiqui -kokoonpanon ja oli siitä lähtien sen jäsenenä. Ruottisen poika on sellisti Roi Ruottinen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 11.5.1986, s. 18. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  2. a b c d Otavan Musiikkitieto A–Ö, uudistetun laitoksen 1. painos (1997), toim. Keijo Virtamo
  3. a b Ruottinen, Olli Kansalliskirjasto