Ohdakeperhonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ohdakeperhonen
Ohdakeperhonen.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Aitotäpläperhoset Nymphalinae
Tribus: Nymphalini
Suku: Amiraalit Vanessa
Laji: cardui
Kaksiosainen nimi
Vanessa cardui
(Linnaeus, 1758)
Synonyymit
  • Cynthia cardui
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ohdakeperhonen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ohdakeperhonen Commonsissa

Nimi-testi OK

Ohdakeperhonen (Vanessa cardui) on täpläperhosten heimoon kuuluva päiväperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohdakeperhonen on yläpuolelta huomiota herättävä perhonen. Sen siipien kärkiväli on noin 4–6 cm ja siipien taustaväri on oranssinkeltainen, jota koristavat mustat ja valkoiset täplät. Alapuolelta lajin siivet ovat vaaleanharmaan, vaaleanruskean ja punaisen kirjomat, takasiivissä on myös silmätäpliä. Lennossa laji näyttää kellertävältä.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohdakeperhosta tavataan kaikilla mantereilla paitsi Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Antarktiksella. Normaalisti Euroopassa tavatut perhoset ovat talvehtineet Pohjois-Afrikassa tai Lähi-Idässä. Joskus harvemmin ilmavirrat voivat tuoda perhosia myös Keski-Aasiasta. Laji on kosmopoliitti vaeltaja, joka lentää pitkiäkin matkoja. Sitä tavataan ajoittain mm. Islannissa, jossa ei ole vakituisia päiväperhosia, sekä Huippuvuorilla.[1][2][3][4]

Suomessa, kuten muuallakin Pohjois-Euroopassa, ohdakeperhosta tavataan ainoastaan joko ilmavirtojen tuomana vaeltajana tai kesäviipyjänä, jolloin loppukesän perhoset ovat tänne alkukesällä lentäneiden täällä kasvaneita jälkeläisiä. Perhosen yleisyys vaihtelee vuosittain erittäin paljon säistä ja pohjoiseen vaellukselle lähteneiden perhosten määrästä riippuen.[4]

Ohdakeperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä toukokuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle. Laji voi esiintyä vaeltajana kesällä muinakin aikoina. Suomessa havaintoja on toukokuun alusta syyskuun lopulle, mutta tavallisimmin ohdakeperhosen tapaa heinä-elokuussa[5].

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohdakeperhonen elää kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa ja joutomailla, mutta vaelluksen aikana perhosia voi tavata käytännössä millaisesta ympäristöstä tahansa. Keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina.

Naaras munii munat ravintokasvin lehtien yläpinnoille yksitellen ja toukat kuoriutuvat jo 3–7 vuorokauden kuluttua. Toukat, jotka ovat arkoja kylmälle ja märkyydelle, elävät aluksi lehtien alapinnoilla, myöhemmin piilotellen silkkirihmalla yhteensidottujen lehtien välissä. Varttuneet toukat elävät kuitenkin vapaina kasvilla ja syövät huomattavia määriä lehtiainesta. Toukkakehitys kestää 3–5 viikkoa, minkä jälkeen toukka koteloituu yhteensidottujen lehtien väliin kasvin alaosaan, lähelle maanpintaa. Kotelovaihe kestää 2–3 viikkoa. Pohjoisimmat onnistuneet lisääntymiset on todettu Ruotsin Norrbottenista.

Laji ei kestä pohjoisen talvia, mutta täyttä varmuutta perhosten taipumuksesta lähteä syksyllä kohti etelää ei ole. Tapauksissa, joissa perhosen väitetään talvehtineen Etelä-Ruotsissa lienee kysymys tilanteesta, jossa hyvin varhain keväällä saapunut yksilö on hakeutunut rakennukseen suojaan.[4]

Ravintokasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohdakeperhosen toukat ovat oligofageja ja syövät mm. nokkosta (Urtica) ja ohdakkeita (Cirsium). Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa. Ruokailupaikkana laji suosii vahvasti keltaisia kukkia. Ohdakeperhoset saattavat myös syödä puiden mahlaa tai mädänneiden hedelmien käynyttä mehua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/perhoset/ohdakeperhonen/25535
  2. http://www.butterfliesandmoths.org/species?l=1770
  3. http://butterfly.ucdavis.edu/butterfly/Vanessa/cardui
  4. a b c Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae – Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, 2005. 91-88506-51-7. s. 285–286
  5. Perhosviki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]