Isolepakko
Isolepakko | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Lepakot Chiroptera |
Alalahko: | Pienlepakot Microchiroptera |
Heimo: | Siipat Vespertilionidae |
Suku: | Nyctalus |
Laji: | noctula |
Kaksiosainen nimi | |
Nyctalus noctula |
|
Isolepakon levinneisyys |
|
Katso myös | |
Isolepakko (Nyctalus noctula) on lepakkolaji. Se on Euroopan suurimpia lepakkolajeja.[2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isolepakon väri on lämpimän ruskea. Sen pään ja vartalon yhteispituus on 62–80 mm, siipien kärkiväli 32–40 cm ja paino 19–40 grammaa.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isolepakoita elää Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen levinneisyyden pohjoisraja on 60° pohjoista leveyttä.[1] Isolepakko muuttaa talveksi lämpimämpään ilmastoon. Suomessa isolepakoita tavataan maan lounaisosassa lähes vuosittain muuttoaikana.[4][2]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isolepakot elävät alavilla mailla ja ylätasangoilla, lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja puiden reunustamilla kaduilla. Ne elävät puiden onkaloissa ja talvehtivat niissä. Kesäisin lepakkonaaraat muodostavat 20–60 yksilön yhteisöjä ja koiraat viettävät yksinäistä elämää. Isolepakot aloittavat saalistuksen auringonlaskun jälkeen. Ensin ne saalistavat korkealla lentäen ristiin rastiin ja laskeutuvat lähemmäksi maan pintaa vasta yön tullen. Talvisin koiraat ja naaraat talvehtivat yhdessä suurina laumoina, useita satoja, jopa tuhat yksilöä yhdessä. Isolepakot saavat 2 poikasta kerran vuodessa ja voivat elää korkeintaan 8 vuotta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Csorba, G., Bates, P., Stubbe, M., Hutson, A.M., Aulagnier, S. & Spitzenberger, F.: Nyctalus noctula IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Suomen lepakkolajit Suomen lepakkotieteellinen yhdistys
- ↑ ARKive
- ↑ Isolepakko (Nyctalus noctula, Schreber 1774 Suomen lepakkotieteellinen yhdistys
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isolepakon ääninäyte (mp3-muodossa)
|