Nummiokasirkka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nummiokasirkka
Tetrix bipunctata01.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Suorasiipiset Orthoptera
Alalahko: Caelifera
Heimo: Okasirkat Tetrigidae
Alaheimo: Tetriginae
Suku: Tetrix
Laji: bipunctata
Kaksiosainen nimi

Tetrix bipunctata
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

 Commons-logo.svg Nummiokasirkka Commonsissa

Nummiokasirkka (Tetrix bipunctata) on yleinen, pieni ja rotevanoloinen okasirkkalaji. Yhdessä rantaokasirkan kanssa se on Suomen yleisimpiä okasirkkoja ja Suomessa sukunsa selvästi laajimmalle levinnyt laji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummiokasirkka on pieni, vain 8–12 mm:n pituinen, mutta silmiinpistävän tukevarakenteinen okasirkka. Se on väritykseltään ruskeansävyinen, mutta värisävy vaihtelee yksilöittäin hyvin paljon vaaleanruskeasta tummanharmaaseen. Muiden okasirkkojen tapaan keskiruumiin selkäpuoli ulottuu pitkälle takaruumiin päälle ulottuen suunnilleen takaruumiin kärjen tasalle ja sen reunoilla erottuvat yleensä laajat mustanruskeat laikut. Selän keskellä on voimakas pitkittäissuuntainen harjanne ja sen alkupää heti pään takana on terävästi ulkoneva. Tuntosarvet ovat lyhyet ja tukevat ja niiden keskimmäiset jaokkeet ovat noin kaksi kertaa leveytensä pituiset. Takimmaisen raajaparin reidet ovat leveät ja niillä on pituutta alle kolme kertaa leveyden verran.[1]

Keski-Euroopassa nummiokasirkka muodostaa lajikompleksin Tetrix kraussi -nimisen okasirkan kanssa ja niiden levinneisyydet menevät hieman päällekkäin. Toistaiseksi ei ole selvää, ovatko nummiokasirkka ja T. kraussi erillisiä lajeja vai onko T. kraussi nummiokasirkan alalaji.[2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyysalue ulottuu itäisestä Euroopasta ja Skandinaviasta Kiinaan saakka. Läntisessä ja eteläisessä Euroopassa se on vain paikoittainen. Suomessa nummiokasirkkaa tavataan yleisenä koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.[1]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummiokasirkka suosii kuivia ja lämpimiä ketoja, tienpientareita ja kallioisia paikkoja. Erityisen mieluisaa ympäristöä ovat hiekkapohjaiset alueet.[1] Ravinnokseen ne käyttävät eläviä ja kuihtuneita kasvinosia, sammalia ja jäkäliä.[4]

Okasirkoille ominaiseen tapaan laji ei tuota ääntä. Naaras munii maahan ja toukat kehittyvät aikuisiksi syksyyn mennessä. Talvehtiminen tapahtuu aikuisena ja sirkat pariutuvat vasta seuraavana keväänä. Keski-Euroopassa lajin tiedetään aikakin joskus talvehtivan ensimmäisen talven toukkana ja toisen aikuisena.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]