Nukkumatti (kasvi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nukkumatti
Nukkumatin lehtiä ja kukkia
Nukkumatin lehtiä ja kukkia
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Zingiberales
Heimo: Marantakasvit Marantaceae
Suku: Nukkumatit Maranta
Laji: leuconeura
Kaksiosainen nimi

Maranta leuconeura
E.Morren

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Nukkumatti (kasvi) Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Nukkumatti (kasvi) Commonsissa

Nukkumatti tai paavonnukkumatti (Maranta leuconeura) on koppisiemenisiin kuuluva, marantakasvien heimon laji, joka on kotoisin Brasilian sademetsistä. Nukkumatti on pieni, monivartinen viherkasvi ja kasvaa korkeutta noin 20–30 cm. Nukkumattia on pidetty huonekasvina jo 1800-luvulta asti.[1] Se on monivuotinen kasvi eli perenna.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukkumatin leveät lehdet ovat soikeat, kaksiväriset, vihreänkirjavat ja melko kiiltävät. Lehden keskisuonen molemmin puolin on täpliä, joiden väri vaihtelee lajikkeesta riippuen. Täplät voivat olla vaaleanvihreitä, vihreitä, rusehtavia tai tummanharmaita. Myös keskisuonen väri vaihtelee lajikkeittain. Lehdet ovat alapuoleltaan punavioletit, punertavat tai punaiset.[1][2][3]

Liikkuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvin suomalainen nimi on tullut siitä, että kasvi nostaa illan tullen lehtensä pystyasentoon ja kääntää ne suppuun ja käy näin "nukkumaan". Kasvi varastoi tällä tavalla kosteutta lehtiensä sisään.[4] Englanniksi kasvia kutsutaan nimellä prayer plant (rukoilijakasvi): ylös kohotettut lehdet ovat kuin rukoukseen kohotetut kädet.[5]

Nukkumatti menee hämärän tulleen "nukkuma-asentoon"

Kasvuolosuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvi viihtyy parhaiten puolivarjossa tai runsaassa hajavalossa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Sitä voi sumuttaa, eikä sen saa antaa päästä kuivumaan kuin kevyesti. Talvella nukkumattia kastellaan hieman vähemmän. Suoraa auringonvaloa tulee välttää, samoin seisovaa vettä. Päivällä kasville ihanteellinen lämpötila on 21–27 °C ja öisin 16–21 °C; yölämpötilan ei tulisi olla alempi kuin 15 °C. Korkeampi lämpötila vaatii samalla suuremman ilmankosteuden, esimerkiksi juuri sumuttelua.[1][2]

Nukkumatti kukkii kesästä syksyyn. Sen kukat ovat pieniä, valkoisia ja vaatimattoman näköisiä. Kasvin juuret kasvavat melko pinnalla. Siksi se kannattaa istuttaa ruukkuun, joka on laakea, matala ja jonka pohjalla on ruukun kappaleita salaojituksena.[2]

Nukkumatti kärsii liian kuivasta keskuslämmitysilmasta. Vihannespunkit ja villakilpikirvat voivat herkästi alkaa vaivata sitä. Jos kasvi varisuttaa lehtiä, sitä vaivaa liian äkillinen valonvaihtelu, kuivuus tai tuhohyönteiset. Liian viileässä kasvin lehtien kärjet ruskettuvat.[1][2][6]

Lajikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvista on olemassa eri lajikkeita, kuten Kerchoveana, Fascinator, Erythroneura ja Massangeana. Kerchoveana-lajikkeen lehtien suonet ovat vihreät ja keskisuonen ympärillä olevat laikut ovat usein vihreät ja lehden pohjaväri on vaaleanvihreä. Kasvista saatetaan käyttää myös nimeä Mooseksen kivitaulu: lehdissä on kymmenen ruskehtavaa täplää. Tämä on kasvin nimi myös ruotsiksi: Moses stentavlor. Fascinator-lajikkeen lehtien suonet ovat vaaleanpunaiset, lehden pohjaväri on yleensä tummanvihreä ja laikut ovat vaaleanvihreitä. Erythroneuralla lehtisuonet taas ovat punaiset, ja sen lehtien alapinta on tummemman punainen. Massangeanan lehtien reunat ja lehtisuonet ovat vaaleita.[1][2][3]

Nukkumatti on sukua arrowjuurelle (Maranta arundinacea), jonka juurimukuloista saadaan tärkkelyspitoista arrowjauhoa. Nukkumatin lähisukulaisia ovat maijat (Calathea), nukkuleenat (Stromanthe) ja raitamatit (Ctenanthe).[3]

Kemiallinen koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavonnukkumatin ja joidenkin sen sukulaiskasvien on todettu sisältävän rosmariinihappoa, joka on kahvihapon esteri, klorogeenihappoa sekä rutiinia.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nissen, Dorte: Kodin kasvit : kätevä hoito- ja valintaopas, s. 169. Suomentanut Tuomaala, Tuija. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-1491-6.
  • Wolverton, B. C.: Raikas vihreä koti : hoito-ohjeet 50 huonekasville, jotka raikastavat ilmaa kodeissa ja toimistoissa, s. 102. Suomentanut Kervinen, Ulla (Suomen oloihin sovittaen); asiantuntijatarkastukset Alanko, Pentti. Jyväskylä; Helsinki: Gummerus, 2002. ISBN 951-20-5095-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Paavonnukkumatti (Maranta leuconeura) Huonekasvit.fi. Viitattu 12.2.2017.
  2. a b c d e Nukkumatti, Paavonnukkumatti OmaKoti.fi. Viitattu 12.2.2017.
  3. a b c Nurmi, Leena: Piristystä kukkaikkunalle (Nukkumatti ja sukulaiset) Kodin Pellervo. 16.2.2006. www.pellervo.fi. Viitattu 12.2.2017.
  4. Wolverton, 2002
  5. Maranta leuconeura (Noteworthy Characteristics) Missouri Botanical Garden. Viitattu 12.2.2017. (englanniksi)
  6. Nukkumatti (kasviopas, huonekasveja) www.substral.fi. Viitattu 12.2.2017.
  7. Occurrence of rosmarinic acid, chlorogenic acid and rutin in Marantaceae species. Yana Abdullah, Bernd Schneider and Maike Petersen, Phytochemistry Letters, 12 December 2008, Volume 1, Issue 4, Pages 199–203, doi:10.1016/j.phytol.2008.09.010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]